Kolme neljästä suomalaisesta pitää informaatiovaikuttamista ja muita kyberuhkia uhkana tuleville eduskuntavaaleille. Toisaalta suomalaisilla on vahva luotto viranomaisten kykyyn torjua mahdolliset kyberuhat. Vain neljä prosenttia kokee, ettei voi luottaa, että oma ääni vaaleissa tallennetaan ja lasketaan tarkasti ilman häiriöitä, selviää Deloitten kyselystä.
Deloitte selvitti, miten suomalaiset kokevat informaatiovaikuttamisen ja muut mahdolliset kyberuhat tulevia eduskuntavaaleja ja maailmantilannetta ajatellen.
Suurin osa suomalaisista pitää informaatiovaikuttamista uhkana Suomessa. Lähes joka neljäs (23 prosenttia) kokee informaatiovaikuttamisen vakavana uhkana ja puolet (52 prosenttia) lievänä uhkana. Vain murto-osa vastaajista oli joko epävarmoja (8 prosenttia) tai eivät pidä informaatiovaikuttamista ollenkaan uhkana (16 prosenttia).
Sukupuolten tai ikäryhmien välillä ei havaittu suuria eroja vastauksissa, joskin 18–24-vuotiaat kokevat informaatiovaikuttamisen muita ikäryhmiä pienempänä uhkana.
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään muuttamaan yleistä mielipidettä, ihmisten käyttäytymistä ja päätöksentekoa sekä näiden kautta vaikuttaa mahdollisesti jopa yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiovaikuttamisen takana voivat olla niin valtiolliset toimijat, yksilöt kuin organisaatiotkin. Informaatiovaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi propaganda, harhaanjohtavan tai väärän tiedon levittäminen sekä niin kutsutut valeuutiset.
– Viime vuosien tapahtumat ovat varmastikin kasvattaneet huolta siitä, että ulkomaiset toimijat, esimerkiksi Venäjä, yrittävät vaikuttaa muiden maiden vaalien tuloksiin, toteaa Deloitten kyberturvallisuudesta vastaava partneri Juha Kolehmainen tiedotteessa.
– Muita mahdollisia kyberuhkia eduskuntavaalien alla ovat muun muassa hakkerointiyritykset puolueita ja ehdokkaita vastaan, tietojenkalasteluyritykset äänestäjiä ja vaalivirkailijoita kohtaan sekä palvelunestohyökkäykset esimerkiksi puolueiden verkkosivuille pyrkimyksenä aiheuttaa tilapäisiä tai pitkäaikaisia häiriöitä heidän verkkonäkyvyyteensä.
Luottamus viranomaisiin vahvaa
Suomalaiset luottavat kotimaansa viranomaisten kykyyn suojella eduskuntavaaliprosessia kyberhyökkäyksiltä ja informaatiovaikuttamiselta. Valtaosa (86 prosenttia) kyselyyn vastanneista kertoo luottavansa viranomaisiin täysin (34 prosenttia) tai jonkin verran (52 prosenttia). Vain kahdeksan prosenttia vastaajista ei luota ollenkaan viranomaisten kykyyn suojella vaalien kyberturvaa.
Myös ääntenlaskuprosessiin ollaan luottavaisia. Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka luottavaisia he ovat, että oma ääni eduskuntavaaleissa tallennetaan ja lasketaan tarkasti ilman kyberhyökkäysten tai muiden verkkouhkien häiriötä, yli puolet sanoo luottavansa täysin (63 prosenttia) ja kolmasosa (27 prosenttia) jonkin verran. Vain neljä prosenttia ei luota ollenkaan ääntenlaskuprosessin turvallisuuteen.
– Suomea pidetään yleisesti luotettavana ja avoimuuteen sitoutuneena kansakuntana ja valtiona, mutta mekään emme ole immuuneja ulkopuolisille häiriötekijöille. Kyselyn tuloksista näkee, että kansa on terveellä tavalla huolissaan kyberturvallisuudesta. Suomen tulee ennakoida ja puuttua näihin riskeihin sekä panostaa kokonaisvaltaiseen kyberturvallisuuteen. Näin voidaan varmistaa, että kansalaisten luottamus viranomaisiin säilyy, Kolehmainen sanoo.
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimushaastatteluja tehtiin tuhat ja otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 14.–22.3.2023.
