Suomalaiset haluavat leikata menoja eivätkä kiristää veroja

Suuri enemmistö haluaa jatkaa julkisten menojen karsimista.
Jalankulkijoita sateisessa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jalankulkijoita sateisessa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jalankulkijoita sateisessa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jalankulkijoita sateisessa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lähes kolme neljästä suomalaisesta (72 prosenttia) haluaa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista heti kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Menoleikkauksia kannattaa 61 prosenttia suomalaisista, kun taas veronkiristyksiä kannattaa 38 prosenttia, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Menoleikkausten kannatus on kasvanut vuodentakaisesta kyselystä kymmenen prosenttiyksikköä. Veronkiristysten kannatus on puolestaan kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä, mutta kiristyksiä vastustaa edelleen suurempi osa suomalaisista (45 prosenttia) kuin kannattaa.

Sopeutuksen jatkamista kannattaa enemmistö kaikkien kuuden suurimman puolueen äänestäjistä. Kokoomuksen (93 prosenttia), perussuomalaisten (88 prosenttia) ja keskustan (81 prosenttia) kannattajien lisäksi enemmistö vihreiden (66 prosenttia), SDP:n (60 prosenttia) ja vasemmistoliiton (56 prosenttia) äänestäjistä haluaa jatkaa tasapainottamista.

– Hallituksen leikkauksista käydystä kovasta keskustelusta huolimatta suomalaiset eivät halua lopettaa sopeuttamista. Enemmistö hyväksyy menoleikkaukset, mutta veronkiristyksille vastaavaa tukea ei löydy, sanoo analyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Sopeutusta halutaan, mutta päättäjiin ei luoteta

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (63 prosenttia) arvioi, ettei mikään hallitus kykene toteuttamaan seuraavalle vaalikaudelle arvioitua 8–11 miljardin euron sopeutusta. Lisäksi 65 prosenttia epäilee, etteivät päättäjät saa valtionvelkaa kuriin ilman ulkopuolista pakkoa.

– Suomalaiset haluavat velkaantumisen kuriin, mutta eivät usko poliitikkojen kykenevän siihen. Tämä saattaa osaltaan selittää veronkiristysten vieroksuntaa. Kasvavien kustannusten ja korkopaineiden oloissa kotitaloudet haluavat varmistaa, että omat rahat riittävät menoihin, Metelinen toteaa.

Sopeutusvalmiudella on silti rajansa. Vain 37 prosenttia hyväksyisi valtionvelan nopean kuriin saamisen riippumatta siitä aiheutuvista hyvinvoinnin ja etuuksien leikkauksista. Suomalaisista hyvinvointivaltiota pitää edelleen hintansa arvoisena lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia).

Tulokset perustuvat 2 020 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.–22. syyskuuta 2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Yksi henkilö maksoi Suomessa viime vuonna veroja yli 64 miljoonaa euroa.
Kansanedustajan mukaan SDP:n veroesitykset iskisivät myös pienituloisten ruoka- ja lääkeostoksiin.
Vero voisi näkyä esimerkiksi asuntolainojen, luottokorttien ja muiden kulutusluottojen hinnoissa.
Mainos