Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on istunut reilun vuoden. Sinä aikana maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen väliset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ja yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on lisääntynyt, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK tiedotteessaan.
Hallitus hylkäsi neuvotteluun ja sopimiseen perustuvan toimintatavan ja on ajanut hallitusohjelmaan kirjattuja työlainsäädännön heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vauhdilla eteenpäin. Ammattiyhdistysliikettä on kuultu, mutta sitä ei ole kuunneltu.
– Työmarkkinat ovat politisoituneet. Uudistuksia toteutetaan ideologiselta pohjalta ja elinkeinoelämää lähellä olevien järjestöjen toiveita ja tavoitteita toteuttaen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) toteaa.
Maanantaina kokoontunut STTK:n hallitus toivoo, että edessä olevan neuvottelukierroksen kynnyksellä maan hallitus luopuisi hankkeista, jotka luovat lisää paineita ennestään hyvin jännittyneille työmarkkinoille. Siksi hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä.
– Työmarkkinamallin on perustuttava osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen ja sopimiseen. Vientivetoinen malli aiheuttaisi jatkuvia työmarkkinahäiriöitä, sillä se ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja ja tarpeita. Myös palkkatasa-arvoa olisi vaikea edistää, Palola arvioi.
Hallituksen esitysluonnosta uudeksi palkkamalliksi ovat julkisuudessa ja lausunnoissa arvostelleet esimerkiksi oikeuskansleri, tasa-arvovaltuutettu ja kaikki palkansaajajärjestöt.
– Laki kiihdyttäisi työmarkkinoiden politisoitumista eikä vakauttaisi työmarkkinoita, STTK:n hallitus katsoo.
Myös valtakunnansovittelijan rooli työriitojen sovittelijana ja työmarkkinaosapuolien välisten suhteiden edistäjänä muodostuisi mahdollisen vientilain myötä oudoksi.
– Sovitteluinstituution puolueettomuutta on vaalittava paitsi lainsäädännössä, myös julkisessa keskustelussa, STTK:n hallitus korostaa.
Työehtosopimusneuvottelut pääsevät syksyn mittaan vauhtiin. STTK:n mielestä on selvää, että neuvotteluissa haetaan palkankorotusten lisäksi kompensaatiota hallituksen toteuttamiin työlainsäädännön heikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin.
– Hetki palkankorotuksille on hyvä. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet, korot laskeneet ja työllisyystilanne on kohtuullinen. Maan hallituksen syksyn budjettiriihi antaa osaltaan osviittaa tes-neuvotteluille.