Keväällä 2022 Venäjän liikenneministeriössä valmistunut strategia tähtäsi Venäjän liikennekonelaivaston sataprosenttiseen kotimaisuusasteeseen vuoteen 2030 mennessä. Sitä varten oli määrä tuottaa 994 lentokonetta.
Tuotantomäärä ei näyttänyt Novaja Gazetan haastatteleman ilmailuasiantuntija Vadim Lukashevitshin mukaan realistiselta missään vaiheessa. Ennen hyökkäyssotaa Ukrainaan Venäjällä tuotettiin 120 ilma-alusta vuodessa, mukaan lukien sotilaskoneet ja -helikopterit.
Kesään 2024 mennessä hallituksen asettamat strategian täytäntöönpanoa selvittäneet konsultit osoittivat, että strategiaa piti radikaalisti muuttaa. He saivat selville, että lentoyhtiöt tarvitsivat vain lyhyen ja keskipitkän matkan Irkut MS-21 (MC-21) -matkustajakoneita eivätkä lyhyen matkan Suhoi Superjet 100- tai pitkän matkan Tupolev Tu-214 -matkustajakoneita.
Yhtään MS-21-konetta, josta olisi pitänyt tulla Airbus A320:n ja Boeing 737:n tappaja Venäjällä, ei kuitenkaan ole valmistunut. Ensimmäinen varapääministeri Denis Manturov lupasi 10. joulukuuta, että teollisuus ”yrittää” aloittaa tuotannon vuonna 2025. Konsulttien mukaan konetyypin hinta on nousemassa ainakin 30 prosenttia arvioitua korkeammaksi.
Yhdeksi suunnitelman esteeksi on noussut sotilasilmailun valtavat konetappiot Ukrainassa. Tällä hetkellä liikennekoneita ei valmistu, koska kaikki tarvittavat komponentit menevät sotilaskoneisiin.
Oryx-sivuston seurannan mukaan Venäjän ilmavoimat on menettänyt kuluneena vuonna 16 taistelukonetta. Sen lisäksi RAND-ajatushautomon tutkija Michael Bohnertin mukaan noin 60 konetta on tulossa elinkaarensa päähän. Kovan käytön takia kalusto vanhenee nopeammin kuin rauhanaikana.
Samaan aikaan tuotantolinjoilta valmistuu yhteensä noin 20 Su-30, -34 ja -35-konetta vuodessa, joten taistelukoneiden kokonaismäärä vähenee kuluvana vuonna kymmenillä.
Kun konetuotannon strategia hyväksyttiin vuonna 2022, sotilaskoneiden tappiot arvioitiin merkittävästi pienemmiksi. Venäjä ei pysty edes kompensoimaan syntyneitä konetappioita taistelukoneiden määrän lisäämisestä puhumattakaan.
On ilmeistä, että venäläiset lentoyhtiöt joutuvat jatkossakin turvautumaan pääasiassa Airbus- ja Boeing-koneisiinsa, joista puolet ei voi enää lentää vuoden tai kahden kuluttua.