Oppositio on vaatinut parlamentaarista eli kaikki eduskuntapuolueet sisältävää työryhmää ratkomaan hyvinvointialueiden talousongelmia. Hallitus ei ole innostunut opposition ehdotuksesta.
– Oppositio ihmettelee some sakeana, kun yhteistyöhön ei innosta kiljuen lähdetty ratkaisumallin ollessa käytännössä alueiden lisärahoitus, kirjoittaa kirurgitaustainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) Facebookissa.
Hänen mukaansa keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluista ”menee maalista ohi jatkuvasti”.
– Hyvinvointialueita rahoitetaan tälläkin hallituskaudella yli miljardi lisäeuroa joka vuosi. Rahoitus siis kasvaa kauden aikana noin 4-5 miljardia euroa. Lähes 20 prosenttia. Ennustettu tarve oli enemmän, jopa 6-7 miljardia euroa, Väyrynen muistuttaa kulujen kasvusta.
Soten kustannusten nousu on Väyrysen mukaan kipurajalla. Hän muistuttaa, että samalla puolustusmenot ”nousevat raketin lailla” ja valtion velan korkomenojen arvioidaan olevan jo noin viisi miljardia euroa vuonna 2029.
Väyrysen mukaan soten korjaaminen on istuvan hallituksen vastuulla.
– Lisärahasta ei ratkaisu löydy, mutta ei myöskään edellisen hallituksen syyttelystä. Olemme hallitusvastuussa ja meiltä odotetaan vastauksia. Nyt vihdoin vaaditaan poliittista rohkeutta radikaaliin sisältöjen tarkasteluun, jopa poliittisen epämukavuusalueen näkökulmasta. On sovittava, mitä julkisilla rahoilla kansalle tarjotaan, eli priorisointikeskustelu täytyy saada käyntiin, hän kirjoittaa.
Väyrynen väläyttää remonttia työterveyteen.
– Suhtaudumme mustasukkaisesti ja suojelevasti työterveyteen, mutta se ei suinkaan ole terveydenhuoltomme virheetön kivijalka. Siellä on joukossa saavutettua ylihoidollista etua, joka tulee karsia yhteisvoimin. Kyllä siltäkin resurssilta on perusteltua vaatia vaikuttavuutta. Työterveys sinänsä puolustaa asemaansa ja on kehityskelpoinen sekä ehdottoman tarpeellinen osa järjestelmäämme. Osin se toimii jopa esimerkkinä muulle kentälle, hän toteaa.
Soteen voidaan väyrysen mukaan lisätä valinnanvapautta.
– Panostettu euro etsii edelleen mahdollisimman vaikuttavaa kohdettaan. Valinnanvapausmalli on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten vaikkapa yksityinen sektori otetaan harkiten ja tarpeen mukaan kannattelemaan palveluiden saatavuudessa. Moitteet mallia kohtaan ovat perusteltavissa lähinnä poliittiseen arvokontekstiin perustuen. Se ei johda mihinkään.
Väyrysen mukaan palvelut pitää turvata.
– Nyt pitää lopettaa ideologinen nyplääminen joka laidalla ja todella miettiä, miten varmistamme korkealaatuisen sekä saavutettavan järjestelmän kohtuukustannuksin myös jälkipolville. Toistaiseksi poliittinen kenttä ei ole keskustelun tasolla vakuuttanut, mutta kohta olisi pakko, hän kirjoittaa.
