Erikoissairaanhoidon hoitojonot kasvavat koko ajan huolestuttavan nopeasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan erikoissairaanhoidossa oli elokuussa lähes 30500 potilasta laittomassa, hoitotakuuajat ylittävässä yli kuuden kuukauden jonossa.
Viime huhtikuussa jonossa oli 21000 potilasta, eli jonot kasvoivat neljässä kuukaudessa 45 prosenttia. Lisäksi kolmesta kuuteen kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita oli elokuun lopussa liki 48000.
Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toiminnanjohtajan Ismo Partasen mukaan tilastot osoittavat, että hyvinvointialueet eivät saa puretuksi hoitojonojaan nykyisillä keinoilla ja toimintatavoilla
− Jos kaikkia käytettävissä olevia resursseja, myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia, ei hyödynnetä suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, jonotilanne pikemminkin heikkenee kuin helpottuu, Ismo Partanen sanoo tiedotteessa.
Edellinen hallitus myönsi hyvinvointialueille tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 500 miljoonaa euroa hoitojonojen purkamiseen ja sote-uudistuksen muutoskustannuksiin.
Tämä lisärahoitus paransi hyvinvointialueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei lyhentänyt hoitojonoja, päinvastoin.
− Lisärahoitusta käytettiin samalla tavalla kuin koronarahoitusta paljon muuhun kuin hoitojonojen purkamiseen, vai mikä selittää erikoissairaanhoidon jonojen erityisen nopean kasvun tänä vuonna, Partanen kysyy.
− Tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Hyvinvointialueet on kannustettava etsimään ja ottamaan käyttöön parhaat mahdolliset keinot hoitojonojen purkamiseksi. Yksi tällainen keino on lisätä yksityisen sektorin kanssa tehtävää avointa ja suunnitelmallista yhteistyötä, esimerkiksi hyödyntämällä palveluseteleitä ja kilpailutettuja ostopalveluita, hän esittää.
Partanen huomauttaa, että hoitojonossa olevilla potilailla on lääkärin tekemä arvio hoidon tarpeesta.
− Monet heistä joutuvat hoitoa odottaessaan pitkälle sairauslomalle ja useimmilla hoitoa odottavista elämänlaatu heikkenee. Sairauslomat sekä työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen tulevat kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksilölle, hoitoa odottavan potilaan inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
− Hyvinvointialueiden tilanne täytyy normalisoida heti alkumetreillä. Ainakin laittomista hoitojonoista on päästävä nopeasti eroon. Muuten joudumme kuuntelemaan selityksiä koronapandemian aiheuttamasta sote-uudistuksen epäonnistumisesta vielä 2030-luvulla, Partanen ennustaa.