Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super vaatii karsivien kielikokeiden välitöntä käyttöönottoa alan oppilaitoksissa. Liitto kertoo asiasta tiedotteessa.
Valmistumisen edellytyksenä tulisi Superin mukaan olla valtakunnallinen kielitesti, jolla osoitetaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä vaadittava B2-tason kielitaito. Ilman kielikoetta käytännöt ja kielitaidon tasot ovat liiton mielestä liian kirjavia.
Superin mukaan myös työnantajien tulee nykyistä paremmin varmistaa työtehtävissä tarvittava ammatillinen kielitaito ja työpaikoille on luotava työkaluja puuttua riittämättömään kielitaitoon. Liitto katsoo, että Valviran ja aluehallintovirastojen on selkeästi ohjeistettava työnantajia turvaamaan riittävä kielitaito ja varmistettava hoidon laatu sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.
Työnantajat ovat nopeassa tahdissa lisänneet työvoiman aktiivista kansainvälistä rekrytointia. Vieraskielisten työntekijöiden koulutusmuotona on usein oppisopimuskoulutus. Vuonna 2023 lähihoitajaopiskelijoista noin 32 prosenttia oli vieraskielisiä.
Super on huolissaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammatillisen koulutuksen laadusta. Liittoon saapuu jäseniltä viestejä lähihoitajaopiskelijoiden ja valmistuneiden lähihoitajien puutteellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta työpaikalla. Puutteellisen ammatissa tarvittavan kielitaidon vuoksi työpaikoilla on jatkuvasti riski- ja vaaratilanteita.
Superin mukaan vakituiset työntekijät ja alalle valmistuvat vieraskieliset opiskelijat kuormittuvat kohtuuttomasti tilanteessa, jossa riittävää ammatillista kielitaitoa ei ole varmistettu ennen kuin valmistunut lasketaan työpaikan hoitajamitoitukseen.
– Tämä saa opiskelijat jopa keskeyttämään opinnot. Kielitaidon puute vaarantaa myös vieraskielisen opiskelijan oikeusturvan, altistaa työperäiselle hyväksikäytölle ja pahimmillaan estää kotoutumisen, Super katsoo kannanotossaan.
Super on toimittanut asiasta kannanoton yhteistyötahoille 18. huhtikuuta.
