Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinkoenokittelu liittyy tasapainon hakemiseen Ukrainan sodan yhteydessä, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
– Tämä kertoo siitä, että kyse on edelleen tietynlaisesta kahden kaupasta Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Ydinase on Venäjälle erittäin tärkeä. He seuraavat hyvin tarkkaan, mitä länsi ja nimenomaan Yhdysvallat asiasta sanovat, koska Yhdysvallat on uhkaprioriteeteissa ensimmäisellä sijalla, hän sanoo Verkkouutisille.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut ohjeistaneensa maansa aloittamaan uudelleen ydinkokeet, koska muut maat tekevät ydinkokeita. Kremlin mukaan Venäjän on tehtävä samoin, jos Yhdysvallat aloittaa koeräjäytykset. Yhdysvallat, Venäjä tai Kiina eivät ole tehneet vuosikymmeniin kokeita.
Forsström muistuttaa, että Venäjän asettamien tavoitteiden mukaan heidän pitäisi olla uskottavan voimankäytön suhteen samalla tasolla kuin Yhdysvallat.
– Tämä ydinkoekysymys on ollut 30 vuotta piilossa. Voi olla, että erilaisia tietokonesimulaatioita on tehty julkisuudelta piilossa, mutta nyt se tuotiin käytännössä esille.
– Siinä mielessä näen tämän ydinkokeiden (mahdollisen) käynnistämisen tavallaan yhtenä portaana eskalaatiossa kohti ydinaseen käyttöä sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Ydinasepelote on tärkeä myös Yhdysvalloille.
Forsströmin mukaan tämä on tietynlaisen tasapainon hakemista. Puolin ja toisin reagoidaan äärimmäisen herkästi ja nopeasti, jos koetaan, että jokin kehityskulku voi muodostaa uhkan itselleen.
Kreml on uhkaillut ydinaseillaan säännöllisesti Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssotansa aikana näyttääkseen voimaansa, koska sen tavanomaiset asevoimat ei ole pärjännyt toivotulla tavalla taistelukentällä.
Donald Trump on puolestaan turhautunut siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vitkuttelee USA:n kätilöimiä ponnisteluita Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Venäjä panostaa ydinaseisiin
Pentti Forsström muistuttaa, että Venäjän maavoimia ja tavanomaisia asevoimia alettiin kehittää oleellisesti 2010-luvulla korostaen niiden suorituskykyjä. Ydinaseiden rooli pysyi enemmän taustalla ennen laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainaan. Sen jälkeen ydinaseita on tuotu voimakkaasti esille.
– Tässä korostuu venäläinen ajattelu siitä, että konventionaalinen asevoima hallitsee paikallista konfliktia ja pyrkii ratkaisemaan sen. Ydinaseet ja niiden muodostama pelote on tarkoitettu nimenomaan globaalille ja laajemmalle yleisölle. Sillä pyrittiin antamaan varoitus, että muiden ei pidä osallistua konfliktiin Ukrainassa.
– Tässä on se ongelma, että Venäjän konventionaalinen asevoima on käynyt sotaa Ukrainassa kohta neljä vuotta pystymättä ratkaisemaan sitä. Se asettaa uskottavuuden aika ison kysymysmerkin alle. Silloin Venäjä joutuu panostamaan ydinaseilla muodostettavaan uhkaan ja pelotteeseen.
Tästä huolimatta käytännön tasolla on toistaiseksi Forsströmin mielestä havaittavissa vain pieniä muutoksia Venäjän ydinaseisiin liittyen. Venäjä on ollut ydinaseiden osalta aika systemaattinen ja säännönmukainen.
– Tietysti on joitakin tavanomaisesta poikkeavia harjoituksia, joilla selkeästi pyritään tuomaan esille, että sitä käyttöä valmistellaan ja harjoitellaan. Poikkeavat harjoitukset rikkovat säännönmukaisuutta, ja sillä halutaan pönkittää puheella annettua viestiä, että jotain tehdään.
– Ydinaseiden ja sotateknologian kehittäminen jatkuu koko ajan. Nämä niin sanotut uudet asejärjestelmät osoittavat sen, että Venäjä panostaa edelleen siihen.