Sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) näkyy nykyisen kehityssuunnan olevan huolestuttava Euroopan turvallisuuden kannalta.
Tämän päivän ilmiö on hänen mukaansa se, että jo hyvin pienillä resursseilla voidaan aiheuttaa mittavia häiriöitä.
– Pahantahtoisen toimijan ei tarvitse räjäyttää pommia tai tuhota infrastruktuuria saadakseen aikaan laajan häiriön. Riittää, että ihmiset saadaan uskomaan vaaran olevan välitön ja yhteiskunta toimimaan sen mukaisesti, Limnell kirjoittaa X:ssä.
– Suomen seuraava turvallisuuskoe voi alkaa sähköpostista, ei ohjuksesta.
Hän viittaa Euroopassa viime viikkojen aikana ilmenneisiin laajoihin uhkausviestikampanjoihin. Tuhansiin eurooppalaisiin kouluihin lähetettiin samaan aikaan pommiuhkauksia. Lentoliikenne puolestaan meni hetkeksi sekaisin monilla eurooppalaisilla kentillä sähköpostilla lähetettyjen pommiuhkausten vuoksi.
Limnell muistuttaa, että perättömien uhkausten kohteeksi joutui myös kaksi Finnairin lentoa.
– Kyse ei siis ole vain muualla Euroopassa tapahtuvasta ilmiöstä.
Kansanedustajan mukaan kyse on ”turvallisuuden epäsymmetriasta”.
– Pahantahtoinen toimija voi käyttää minuutteja uhkausviestin lähettämiseen, mutta puolustaja joutuu käyttämään merkittävästi aikaa, henkilöstöä ja rahaa tilanteen selvittämiseen. Samalla syntyy huolta ja epävarmuutta. Hyökkäyksen vaikutus voi olla huomattava, vaikka mitään fyysistä vahinkoa ei synny.
Tilanne on hänen mukaansa uudenlainen turvallisuuspoliittinen haaste myös Suomelle. Perinteisesti Suomessa on keskitytty pohtimaan sitä, miten vihamieliset teot estetään.
– Nyt on yhä tärkeämpää kysyä, miten estämme hyökkääjää ohjaamasta omia reaktioitamme.
Venäjän mahdollinen rooli uhkausten takana on tutkinnassa, eikä tekijää ole vielä pystytty osoittamaan. Limnell pitää kuitenkin mahdollisena, että Venäjällä on ollut osuus tapahtuneessa.
Toimintatapa sopii hänen mukaansa hybridivaikuttamisen toimintamalliin, jossa erilaisia haavoittuvuuksia hyödynnetään mahdollisimman pienin kustannuksin ja vaikeasti jäljitettävillä menetelmillä.
Suomen on kansanedustajan mukaan otettava asiasta opiksi.
– Tarvitsemme viranomaisille yhteisen tilannekuvan ja selkeät toimintamallit laajamittaisten uhkausaaltojen varalle. Jokainen uhka on arvioitava vakavasti, mutta jokainen uhkausviesti ei saa automaattisesti pysäyttää yhteiskunnan toimintaa. Turvallisuuden johtamisen on perustuttava tietoon, ammattitaitoon ja harkintaan.
Limnell maalaa kuvan vielä laajemmasta operaatiosta. Tulevaisuudessa häirintäoperaation toteuttamisessa voitaisiin yhdistää sähköposteja, tekoälyllä tuotettua väärennettyä materiaalia, kyberhäiriöitä ja sosiaalisen median kautta levitettävää pelkoa.
– Silloin hyökkääjän tavoitteena ei ole välttämättä yksittäinen koulu, lentoasema tai sairaala vaan koko yhteiskunnan toiminnan häiritseminen.
Suomessa tulisi sen vuoksi vahvistaa fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden ohella kognitiivista turvallisuutta, Limnell painottaa.
– Se tarkoittaa kansalaisten luottamuksen, viranomaisten päätöksentekokyvyn ja yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista.
– Turvallisuutta ei mitata vain sillä, kuinka monta hyökkäystä pystymme torjumaan. Sitä mitataan myös sillä, kuinka hyvin Suomi pystyy jatkamaan toimintaansa silloin, kun joku yrittää tarkoituksellisesti horjuttaa sitä.