Saksassa simuloitiin joulukuussa tilannetta, jossa Venäjä tunkeutuu Liettuaan. Saksalaislehti Die Weltin yhdessä Saksan asevoimien yliopiston kanssa järjestämä harjoitus herätti vilkasta keskustelua jo ennen kuin tulokset viime viikolla julkaistiin. Harjoitukseen osallistui saksalaisia ja Naton evp-upseereita, turvallisuusasiantuntijoita ja päättäjiä, ja roolipelissä kuvattiin lokakuuhun 2026 sijoittuvaa skenaariota.
Siinä Venäjä käytti humanitaarista kriisiä Venäjän Kaliningradissa tekosyynä vallatakseen Marijampolėn kaupungin Etelä-Liettuassa, joka on keskeinen risteyskohta, kertoo The Wall Street Journal.
Venäjän esitys hyökkäyksestä humanitaarisena operaationa riitti siihen, että Yhdysvallat kieltäytyi ottamaan käyttöön Naton viidennettä artiklaa, joka velvoittaa liittolaiset avustamaan toisiaan. Saksa osoittautui päättämättömäksi, ja Puola, vaikka mobilisoi, ei lähettänyt joukkoja Liettuaan. Liettuaan jo sijoitettu saksalaisprikaati ei puuttunut tilanteeseen, osittain siksi, että Venäjä miinoitti droonien avulla tiet, jotka johtivat pois sen tukikohdasta.
– Pelote ei riipu vain kyvykkyyksistä, vaan siitä, mitä vihollinen uskoo meidän päättäväisyydestämme. Sotapelissä minä ja ’venäläiset kollegani’ tiesimme: Saksa epäröi. Ja se riitti voittoon, kuvailee sotilasanalyytikko Franz-Stefan Gady, joka näytteli harjoituksessa Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikköä.
Noin 35 000 asukkaan Marijampolė on yksi Euroopan strategisesti tärkeimmistä moottoriteiden risteyskohdista. Lounaaseen kulkee Via Baltica Puolaan, joka on tukossa rekoista kaikkialta EU:sta ja Ukrainasta. Länteen kulkee Valko-Venäjän ja Kaliningradin välinen kauttakulkutie, joka Liettuan on sopimuksen mukaan pidettävä auki Venäjän liikenteelle.
Sotapelissä Venäjä onnistui Yhdysvaltojen johtajuuden puuttuessa muutamassa päivässä murentamaan Naton uskottavuuden ja vakiinnuttamaan sijansa Baltiassa, käyttämällä alkuvaiheessa vain noin 15000 sotilaan joukkoa.
– Venäläiset saavuttivat suurimman osan tavoitteistaan liikuttamatta monia omia joukkojaan, kertoo puolalainen turvallisuusanalyytikko Bartłomiej Kot, joka näytteli harjoituksessa Puolan pääministeriä.
– Tämä osoitti minulle sen, että kun kohtaamme Venäjän puolelta eskaloivan narratiivin, meihin on sisäänrakennettu ajatus siitä, että meidän pitäisi olla niitä, jotka de-eskaloivat, hän jatkaa.
Todellisuudessa Liettua ja muut Nato-maat olisivat saaneet riittävästi ennakkovaroituksia tiedustelulta välttääkseen skenaarion, sanoo Liettuan puolustusvoimien komentaja, kontra-amiraali Giedrius Premeneckas.
Jopa ilman liittolaisia Liettuan omat asevoimat olisivat hänen mukaansa kyenneet selviytymään rajatusta Marijampolėen kohdistuvasta uhasta. Myös Venäjän olisi pitänyt miettiä panoksia.
– Kaliningradin ylläpitäminen on Venäjälle dilemma. Jos Venäjä aloittaa jotain, Naton on sanottava hyvin selvästi, että näin tekemällä menetätte Kaliningradin, hän alleviivaa.
Saksan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Christian Freuding ei halunnut keskiviikkona Liettuassa spekuloida sillä, paljonko Euroopalla on aikaa varustautua Venäjän mahdolliseen todelliseen hyökkäykseen Naton alueelle.
Premeneckas totesi, että vaikka Venäjä värvää noin 35000 uutta sotilasta kuukaudessa, se menettää Ukrainan rintamalla noin 30000 kuukaudessa, mikä hidastaa sen kykyä kasvattaa joukkojaan.
– Olemme hyvin kiitollisia ukrainalaisille, jotka antavat meille joka päivä verellään aikaa valmistautua paremmin. Käytämme ajan viisaasti, koska tiedämme, että jos Ukrainaan syntyy sopimus, Venäjä kiihdyttää sotakoneistoaan. Meillä ei ole varaa antaa Venäjän kokea meitä heikoiksi, Premeneckas sanoi.
Jotkut eurooppalaiset viranomaiset ja turvallisuusanalyytikot ajattelevat kuitenkin, että ilman Ukrainan rauhansopimustakin Venäjän armeija voisi heti vapauttaa jopa 200000 taistelukokemusta omaavaa sotilasta yksinkertaisesti siirtymällä hyökkäysoperaatioista asemien pitämiseen. Se on enemmän joukkoja kuin Vladimir Putin käytti Ukrainan täysimittaisen hyökkäyksen alussa vuonna 2022.
Saksan puolustusministeriössä työskennellyt, nykyisin tutkijana toimiva Nico Lange sanoo, että Putin on opportunisti: jos hän näkee mahdollisuuden hän testaa sitä.
– Jos tavoitteena on osoittaa, ettei Naton viides artikla toimi ja hajottaa eurooppalaiset, siihen tarvitaan tahtoa, ei poikkeuksellisen suuria sotilaallisia kyvykkyyksiä. Miksi Putinin pitäisi odottaa, että eurooppalaiset ovat valmiita? kysyy Lange, joka myös osallistui harjoitukseen.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon uusi kansallinen puolustusstrategia toteaa Venäjän ”pysyvän sitkeänä, mutta hallittavissa olevana uhkana” Naton itäisille jäsenille. Strategian mukaan Venäjä ei kuitenkaan ”ole asemassa tavoittelemaan eurooppalaista hegemoniaa”, koska Euroopan maat ylittävät sen väestön, talouden ja siten piilevän sotilaallisen voiman osalta.
Tämän vuoksi Venäjä ei ryhtyisi käymään Natoa vastaan sellaista kulutussotaa kuin se käy Ukrainassa, kommentoi Norjan puolustusyliopistossa opettava everstiluutnantti Amund Osflaten. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä pidättäytyisi toimista kokonaan.
– Jos he siis tekevät jotain, he haluavat tehdä sen varhain, tilanteessa, jossa he pääsevät edullisiin asemiin, joita on myöhemmin helppo puolustaa.
Juuri näin tapahtui harjoituksen skenaariossa.
Carnegie Russia Eurasia Center- tutkimuslaitoksen johtaja Alexander Gabuev, joka näytteli harjoituksessa Putinia, korostaa, että ”humanitaarisen” intervention käyttäminen savuverhona oli keskeistä. Sen avulla Venäjä simulaatiossa mahdollisti valloituksensa.
– Oli erittäin hyödyllistä jatkaa sen rummuttamista, että tarvitsemme humanitaarisen käytävän, koska pahat liettualaiset estävät meitä toimittamasta tarvikkeita Kaliningradin köyhille ja nälkäisille ihmisille, Gabuev kuvaa rooliaan Venäjän johtajana.
Tällaiset hybriditaktiikat muodostavat suuren uhan Naton päätöksenteolle etenkin aikana, jolloin monet Trumpin hallinnossa omaksuvat avoimesti Putinin narratiivin, eurooppalaislähteet sanovat WSJ:lle.
On olemassa harmaa alue, joka ”tummenee”, kun Venäjä ottaa lisää askelia, luonnehti Alankomaiden puolustusministeri Ruben Brekelmans.
– Lopulta on sen Nato-maan, jota asia koskee sekä 31 muun liittolaisen päätettävissä onko viidennen artiklan raja ylitetty. Venäjä tietää toki, ettei tämä ole eksaktia tiedettä, ja me tiedämme, että se yrittää työntää tätä rajaa yhä pidemmälle, ministeri sanoi.
LUE MYÖS:
Nato listasi Venäjän kohteita: Suomen saaret ja Lappi mukana
