Minä tunnen, kuinka vauhti kiihtyy… Näinhän ne Matti ja Teppo laulavat. Niin se taitaa olla myös Säätytalolla, sillä tiistaina 2.5.2023 alkoivat hallitusneuvottelut vaalivoittaja kokoomuksen johdolla. Ylätason teemat ovat selvillä, ja neuvottelijat on jaettu ryhmiin valmistelemaan kirjauksia. Tavoitteena on koota uusi hallitus ja linjata hallitusohjelmasta kesäkuun alkuun mennessä.
Ennen vaaleja metsiä käsiteltiin lähes jokaisessa vaalitentissä, ja metsät ovat myös vahvasti hallitusneuvotteluissa. Niin pitääkin. Metsiä koskevan keskustelun toivoisi kuitenkin neuvotteluissa laajenevan siitä, mitä tenteissä puhuttiin. Vaalitenttien vetäjiltä nimittäin unohtui toistuvasti metsien ja metsäsektorin laajempi rooli yhtenä hyvinvointimme kulmakivenä.
Uusi hallitus saa tulevan neljän vuoden aikana toimeenpantavakseen kaikki ne metsiä koskevat EU-lait, joista Sanna Marinin hallituksen aikana päätettiin. Kansallista toimeenpanoa odottavat uusiutuvan energian direktiivi (RED), maankäyttösektorin ilmastotoimia koskeva LULUCF-asetus sekä metsäkatoasetus. Ei lainkaan helppoja nakkeja. Maailmanlaajuisen metsäkadon ehkäiseminen on erittäin tärkeää, ja EU:lla on siinä oma roolinsa. Valitettavasti metsäkatoasetus on kuitenkin esimerkki siitä, että erittäin tärkeän asian edistäminen uhkaa kääntyä itseään vastaan. Useat jäsenvaltiot tajuavat vasta nyt, millaisesta himmelistä ovat yhdessä Euroopan parlamentin kanssa päättäneet. Pelivaraa on melkoisen vähän, kun on kyse suoraan jäsenvaltioissa sovellettavasta asetuksesta. Järkevälle toimeenpanolle on kuitenkin tilaa, eikä sitä tilaa saa jättää käyttämättä.
EU-tasolla jatkuu edelleen paljon julkisuuttakin saaneen ennallistamisasetuksen viilaaminen lopulliseen muotoon. Suomen kanta parani eduskunnassa viime syksynä. Maamme on sen jälkeen ottanut jäsenvaltioista koostuvassa neuvostossa aktiivisempaa roolia naapurimaa Ruotsin johtaessa puhetta. Lienee kuitenkin varmaa, että tuleva maa- ja metsätalousministeri sekä ympäristöministeri laittavat vielä arvovaltaansa peliin, jotta ennallistamisasetuksesta saadaan toimiva kokonaisuus metsistä, järvistä ja soista koostuvalle maallemme. Ja onhan näitä EU-metsäaloitteita pääministeritasollakin hoidettu.
Nykyinen komissio aikoo vielä julkaista metsätietoa sekä maaperän terveyttä koskevat lainsäädäntöesitykset. Metsätiedossa meillä on vahvuutena pitkät aikasarjat osana vuonna 1921 aloitettua valtakunnan metsien inventointia (VMI). Kerättävää tietoa on vuosikymmenten saatossa lisätty ja muokattua yhteiskunnan tarpeiden mukaan, ja on sillä pystytty myös EU-pöydissä osoittamaan monta asiaa. Tiedon osalta emme saa pysähtyä tähän. Tarvitsemme jatkossa ajantasaista ja yhä monipuolisempaa metsävara-, maaperä- ja luontotietoa niin EU-velvoitteiden täyttämiseen kuin osoittamaan arjen metsätaloudessa tehtävien monimuotoisuustoimien vaikutukset. Seurannan tulee perustua pitkäaikaiseen kartoitukseen osana valtakunnan metsien inventointia. Tästä kehityksestä tulevan hallituksen on pidettävä tiukasti kiinni.
Samalla on muistettava, että Brysselissäkin valta vaihtuu. Vaikka uusi komissio aloittaa viisivuotiskautensa vasta vuoden 2024 syksyllä, komission virkahenkilöillä kynä sauhuaa jo nyt. Nykyisen komission kaudella metsiä on katsottu lähinnä vain monimuotoisuuden ja passivoivan nielupolitiikan näkökulmasta, eikä aktiivinen metsätalous ja puupohjaiset tuotteet ole juuri saaneet jalansijaa. Tulevan komission ohjelmaan onkin saatava uusiutuvien, biopohjaisten raaka-aineiden rooli takaisin. Se tarkoittaa myös EU:n omavaraisuuden vahvistamista. On nähtävä puupohjaisten tuotteiden rooli meidän kaikkien arjessa sekä kasvavat mahdollisuudet päästä irti uusiutumattomista raaka-aineista valmistetuista tuotteista ja siten vähentää fossiilisia päästöjä. Suomen on välttämätöntä saada muita maita mukaan vaikuttamistalkoisiin. Aika on nyt eikä vasta sitten, kun aloitteita alkaa komissiosta tipahdella.
Sekin on muistettava, että puupohjaisten tuotteiden valmistaminen edellyttää metsien käyttöä. Runsas vuosi sitten metsäteollisuusyritykset lopettivat puun tuonnin itärajan takaa Venäjän karmean hyökkäyssodan vuoksi. Yhtäkkiä vajaa 10 miljoonaa kuutiometriä puuta oli poissa pelistä. Sen vaikutukset ovat mittavat, jos puun käyttöä lähdetään samaan aikaan kotimaassa rajoittamaan. Jotta puupohjaisten tuotteiden tuotantoa, ihmisten työpaikkoja ja metsäsektorin luomaa hyvinvointia ympäri Suomen voidaan jatkossakin ylläpitää, on panostettava puun liikkeelle saamiseen ja samalla metsien elinvoiman ja kasvun edistämiseen. Nämä asiat toivottavasti muistetaan hallitusneuvotteluiden eri työryhmissä.
Loppuun vielä Matilta ja Tepolta terveiset hallitusneuvotteluihin: ”Yllätys on täydellinen, kun huomata saa, että toinen on samaa maata.”
