Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vastasi eduskunnassa keskustan jättämään välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta.
– Hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja huolenpidon sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, on tärkeää, että yhteiset rahamme käytetään tehokkaasti. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata, hyvinvointialueiden toiminta ja talous on vakautettava, Juuso sanoi.
Juuson mukaan sote-uudistuksessa on koko ajan ollut kyse siitä, että luodaan leveämmät hartiat uudistumiselle, rahat eivät tule riittämään, ellei uusia tekemisen tapoja löydetä. Hallitus turvaa palveluja helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla.
Hallitus on Juuson mukaan vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin useilla eri toimilla. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Samalla ennaltaehkäisevän työn ja liikunnan merkitys huomioidaan. Toimintakyvyn tukemiseen panostetaan niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.
– Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024–2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa, Juuso kertoi.
Hallitus valmistelee parhaillaan kokonaisuutta, jossa tuetaan hyvinvointialueita, kuntia, seurakuntia ja järjestötoimijoita kehittämään ja ottamaan käyttöön yhteistyössä hyviä käytäntöjä iäkkäiden henkilöiden itsenäisen kotona asumisen mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa iäkkäiden osallisuutta yhteiskuntaan ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Hyvinvointialueita ohjataan varmistamaan, että iäkkäiden kotiin tuotavia palveluja, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, on riittävästi saatavilla ja niitä tarjotaan oikea-aikaisesti ja tarpeita vastaavasti.
– Näiden palvelujen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvia palveluja tulee olla riittävästi saatavilla niille asiakkaille, jotka eivät enää voi asua omassa kodissaan. Ympärivuorokautinen palveluasuminen kohdennetaan niille, joiden terveydentila ja toimintakyky edellyttävät henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Palvelujen oikealla porrastuksella huolehditaan riittävistä palveluista kaikille niitä tarvitseville, Juuso sanoi.
Palveluvalikoimaa ohjaavia periaatteita valmistellaan varmistamaan palvelujärjestelmän kestävyys. Käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit kohdennetaan Juuson mukaan koko väestön näkökulmasta parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja hyvinvoinnin tuottamiseksi.
– Yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi jokaisen alueen on tehtävä kaikki voitavansa alijäämänsä sopeuttamiseksi. Hallitus ei valmistele muutoksia sääntelyyn alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Perustuslaissa taatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kuitenkin jokaiselle suomalaiselle kaikissa tilanteissa.
Juuso muistutti, että jos alue ei saa alijäämiään määräajassa kuriin, talouden tunnuslukujen perusteella tulee harkittavaksi mahdollisen arviointimenettelyn käynnistäminen. Siinä selvitetään, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen turvaamiseksi.
Juuson mukaan myös henkilöstöresurssien varmistamiseksi on tehty useita toimia, ja lisäksi omaishoitajien tukea vahvistetaan. Lisäksi hallitus käynnistää yli 65-vuotiaiden valinnaisvapauskokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla.
Kaikilla toimilla on Juuson mukaan yhteinen maali, niillä pyritään takaamaan ikääntyvälle väestölle laadukas ja oikea-aikainen hoito ja palvelut.
