Verkkouutiset

Planet Labs -satelliitin kuva Khersonin tukikohdan pommituksesta. Planet Labs PBC / AFP / LEHTIKUVA

Sodassa tapahtuva eletään arjeksi meillä

Blogi | Venäjän hyökkäys

Herson, Odessa, Mariupol, Kiova. Sodan aloittavat valtiot, mutta ne kärsitään kaupungeissa.
Anna-Kaisa Ikonen
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen kaupungin pormestari, kokoomuksen varapuheenjohtaja ja entinen kansanedustaja.

Ukrainan sota on ollut leimallisesti sotaa maan kaupunkien hallinnasta. Sota on tuhoisaa kaikkialla, mutta entistä urbaanimpi sota on entistä julmempi entistä useammille.

Ukrainan sotaa ja ukrainalaisten hätää ei tarvitse maalata suomalaisten silmiin. Meidän mielikuvituksemme riittää ukrainalaisten kärsimyksiin jopa liiankin hyvin. Sota salpaa hengen niin Helsingissä, Tampereella, Rovaniemellä, Lappeenrannassa kuin Kuopiossakin.

Joka yhä kuvittelee, että Suomi on saari tai voi saareksi ryhtyä, voi luopua harhastaan. Mikä tapahtuu maailmalla, kantaa kotikaduillemme asti.

Tätä kirjoittaessa Ukrainan sotaa on paennut lähemmäs neljä miljoonaa ihmistä. Suurin osa on kotimaansa naapureissa, mutta myös Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yli 14 000 ja Tampereelta ainakin 600 ihmistä. Todellinen saapuneiden luku on suurempi, sillä kaikki eivät ole ainakaan vielä hakeneet virallista suojelua.

Ennusteen (23.3.2022) mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 40 000–80 000 Ukrainan sotaa pakenevaa. Pahimmassa tapauksessa sota on vasta alussa. Niin myös uusi maailmanjärjestys – ja miljoonien ukrainalaisten poikkeuselämä kaukana kotoa.

Mikä tapahtuu maailmalla, eletään arjeksi kaupungeissa, joihin väsyneet, huolestuneet ja traumatisoituneet tulijat päätyvät.

Ukrainalaisten hätä on synnyttänyt kaikissa suomalaisissa uskomattoman halun auttaa. Sitä on ollut ilo seurata. Ihmiset ovat antaneet aikaansa, rahaansa ja myötätuntoaan. Tulijoille on virrannut tarvikelahjoituksia ja Ukrainaan avustuksia, ja esimerkiksi Tampereella paikalliset seurat ovat tarjoutuneet viihdyttämään lapsia ja yritys lähettämään pitsaa vastaanottokeskukseen.

Kaupungeissa ja kunnissa puolestaan ratkaistaan parhaillaan laajaa valikoimaa suuria ja pieniä kysymyksiä. Kaupunkien tehtäviin kuuluu esimerkiksi hätämajoituksen, perusterveyspalveluiden, koulunkäynnin, henkisen tuen tarjoaminen ja järjestäminen sekä työnhaussa tukeminen. Harva ehkä tulee ajatelleeksi, että käytännön kysymykset voivat olla hyvinkin arkisia ja pieniä. Moneltako he saapuvat? Miten järjestetään koronatestaus? Kuka varaa bussikuljetuksen Konttiin, jotta tulijat saavat uusia vaatteita? Kuka vastaa koirien rokotuksista? Mistä ukrainankieliset opettajat kouluun?

Tämän blogin tullessa julki alkaa ensimmäisten Tampereelle tulleiden ukrainalaislasten kolmas kouluviikko. Heille koulu ei nyt ole vain oppia, vaan myös mahdollisuus saada ajatukset pois sodasta.

Samaan aikaan sota järisyttää taloutta ja kaikkien perusarkea. Maailmantalous on tällä hetkellä sakean sumun peitossa, eikä varmasti kukaan pysty sanomaan, miltä taloustilanne vuoden kuluttua näyttää. Energian hinnannousu näkyy myös kaupungeissa ja yrityksissä, samoin pakotteet ja investointihuolet. Kaikki tämä vaikuttaa vääjäämättä myös kaupunkien talouteen. Kokonaan oma lukunsa ovat myös huoltovarmuus ja esimerkiksi hybridiuhkiin varautuminen.

Jotta Suomi selviää tulevaisuuden odottamattomista käänteistä, kaupunkien rooli on ajateltava tarkkaan myös valtionhallinnossa. Ne pitää nähdä aktiivisina, osaavina kumppaneina.

Myös usein parjattu EU on osoittanut kriisin keskellä notkeutta, kekseliäisyyttä ja halua ratkaista asioita. Suurikin kone pystyy toimimaan, kun se niin päättää. Tämä oppi kannattaa pitää mielessä myös kaikkia edessä olevia kysymyksiä ratkottaessa.

Kun taistelut joskus toivottavasti loppuvat, Ukrainassa kasvaa sukupolvi, joka on kokenut sodan. Joskus edessä on jälleenrakennus. Kauanko kestää kunnostaa kotitalo? Entä kotikaupunki? Entä tunne siitä, että on turvassa ja tulevaisuus on toiveikas? Pienet ja nuoret ukrainalaiset elävät loppuelämänsä Venäjän tänä talvena aloittaman hyökkäyksen seurauksien kanssa. Se on pysäyttävä ajatus.

Meillä – ukrainalaisilla, Euroopalla, Suomella ja kaupunkilaisilla – on edessämme vuosien, ellei vuosikymmenten työ uudenlaisessa maailmassa, sen hahmottamisessa ja rakentamisessa. Suomi on tiivis osa maailmaa, ja kansainvälinen yhteistyö kaikilla tasoilla on erittäin tärkeää.

Mutta mikä tapahtuu maailmalla, kantaa kotiovellemme asti myös hyvässä. Sumun keskellä sekin kannattaa pitää mielessä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Suosittelemme

MAINOS