Suomessa asuvista venäjänkielisistä kymmenen prosenttia pitää Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna, selviää Cultura-säätiön tuoreesta Suomen venäjänkieliset 2026 -tutkimuksesta.
Kannatus on laskenut tasaisesti Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan aikana. Vuonna 2022 sotatoimia piti oikeutettuina 18 prosenttia vastaajista ja vuonna 2024 vielä 13 prosenttia.
Muutos ei kuitenkaan ole näkynyt vastustuksen kasvuna. Venäjän sotilaallista toimintaa oikeuttamattomana piti vuonna 2026 edelleen 66 prosenttia vastaajista. Sama osuus mitattiin kaksi vuotta aiemmin, ja vuonna 2022 näin vastasi 64 prosenttia.
Sen sijaan kantaa ottamattomien määrä on kasvanut. Vuonna 2026 vastaajista 14 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa, ja kymmenen prosenttia kieltäytyi vastaamasta kysymykseen. Vastaamisesta kieltäytyneiden osuus oli vuonna 2024 kuusi prosenttia.
Tutkimuksen johtopäätösten mukaan sotatoimien hyväksynnän väheneminen näkyy siis ennen kaikkea kantaa ottamattomien eikä niitä yksiselitteisesti vastustavien osuuden kasvuna.
Pitkään Suomessa asuneet hyväksyvät sodan todennäköisemmin
Suhtautumisessa Venäjän toimintaan on suuria eroja eri vastaajaryhmien välillä.
Kannatus kasvaa etenkin Suomessa asumisen keston myötä. Alle neljä vuotta Suomessa asuneista vain 0–1 prosenttia piti sotatoimia oikeutettuina, kun vähintään 16 vuotta Suomessa asuneista näin ajatteli 16 prosenttia.
Myös iällä on yhteys näkemyksiin. 30–39-vuotiaista viisi prosenttia piti sotatoimia oikeutettuina, kun 50–69-vuotiailla osuus oli 17 prosenttia.
Sukupuolten välillä eroa ei juuri ollut. Miehistä 11 prosenttia ja naisista kymmenen prosenttia hyväksyi Venäjän sotatoimet. Naiset kuitenkin jättivät miehiä useammin ottamatta kantaa tai vastaamatta kysymykseen.
Myös luottamus suomalaisiin tiedotusvälineisiin erottelee vastaajia voimakkaasti. Heikosti suomalaiseen mediaan luottavista 27 prosenttia piti Venäjän sotatoimia oikeutettuina. Keskitason luottamuksen ryhmässä osuus oli seitsemän prosenttia ja vahvasti suomalaiseen mediaan luottavista kolme prosenttia.
Poliittisiin kysymyksiin jätettiin myös vastaamatta
Tutkimus perustuu 1 022 Suomessa asuvan venäjänkielisen puhelinhaastatteluun. Perusjoukon muodostivat vähintään 20-vuotiaat henkilöt, joiden rekisteröity äidinkieli on venäjä. Haastattelut tehtiin venäjäksi huhti–kesäkuussa 2026. Tutkimuksen virhemarginaali on koko aineiston osalta noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että sotaa ja Venäjän toimintaa käsitteleviin kysymyksiin liittyi muita aiheita enemmän vastaamatta jättämistä.
Haastatteluista kirjatuissa huomioissa osa vastaajista piti kysymyksiä poliittisina tai arkaluonteisina, ja jotkut epäilivät puhelinhaastattelun anonymiteettiä. Tutkijoiden mukaan tämä on otettava huomioon etenkin sotaa ja Venäjän toimintaa koskevien tulosten tulkinnassa.