Katujengeistä ja nuorisorikollisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon. Ruotsin kehityskulun on varoitettu voivan toistua Suomessakin.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) toteaa sisäministeriön sivuilla julkaistussa blogissaan, että nuorisorikollisuuden ja katujengien taustalla on usein se, että nuori ”ei ole kiinnittynyt kouluun, perhetilanne on vaikea tai hän ei ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa”.
– Nämä ovat ne juurisyyt mihin meidän on kaikkien nuorien kohdalla puututtava, Mikkonen toteaa.
Suomessa on poliisin mukaan noin kymmenkunta katujengiä. Jäseniä niissä on yhteensä 100-200. Nuorisorikollisuudella tarkoitetaan yleisemmin alaikäisten toisiinsa kohdistamia rikoksia, kuten ryöstöjä ja väkivaltaa. Ilmiöt ovat kytköksissä toisiinsa.
Katujengeihin kuuluvista nuorista iso on on maahanmuuttajatustaisia. Tässä Mikkonen näkee vastuun yhteiskunnalla.
– Se, että näköalattomuus ja pahoinvointi ovat maahanmuuttajataustaisilla nuorilla muita nuoria yleisempää on osoitus siitä, että kotouttamisessa on paljon tehtävää, hän sanoo.
– Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan syrjäytymisen, polarisaation ja segregaation kaltaisia kehityskulku, Mikkonen jatkaa.
Nuorten pahoinvointi näkyy myös lisääntyneenä nuorisorikollisuutena ja katuväkivaltana. Niiden torjumiseksi on sekä puututtava rikoksiin, autettava niistä irti että ennaltaehkäistävä rikosten polulle joutumista. Näitä kaikkia toimia olemme vahvistaneet. https://t.co/S1jlwnEevq pic.twitter.com/k0laT68jLd
— Krista Mikkonen (@MikkonenKrista) November 18, 2022