Liian moni lastensuojelun perhehoitaja eli sijaisvanhempi kokee jäävänsä yksin hankalissa kasvatustilanteissa perheensä arjessa, ilmenee Perhehoitoliiton toteuttamasta laajasta kyselystä.
Kyselyn perusteella eniten hankalia kasvatustilanteita sijaisvanhemmille seuraa sijoitettujen lasten käytöshaasteista ja rajojen koettelusta, kuten raivokohtauksista, väkivaltaisuudesta, varastelusta tai luvattomista poistumisista.
Moni sijaisvanhempi kokee jäävänsä ilman riittävää tukea tai keinovalikoimansa liian rajalliseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa perheeseen sijoitettu lapsi tai nuori käyttää päihteitä tai pitää hallussaan puukon tai kuula-aseen kaltaisia vaarallisia esineitä.
Sijaisvanhempia turhauttaa myös, ettei heillä ole aina oikeutta ottaa puhelinta pois sijoitetulta lapselta tai nuorelta, vaikka he näkisivät liiallisen puhelimen käytön häiritsevän vuorokausirytmiä, heikentävän keskittymiskykyä tai altistavan esimerkiksi peliriippuvuudelle tai haitallisille sisällöille.
Moni sijaisvanhempi toivoo sosiaalityöntekijöiltä nykyistä aktiivisempaa otetta alaikäisten liiallisen puhelimen käytön suitsemiseksi. Toiset kaipaavat myös lakimuutosta, joka sallisi esimerkiksi paikantamissovelluksen käytön perhehoidossa.
Kyselyyn vastasi 96 sijaisvanhempaa. Heiltä saatiin yhteensä 200 kuvausta erilaisista haastavista kasvatustilanteista lastensuojelun perhehoidon arjessa. Usein tilanteet olivat pitkäkestoisia ja toistuivat säännöllisesti, jopa päivittäin.
Sijaisvanhemmat kyselyn mukaan pohtivat, onko lastensuojelulaki ajan tasalla ja toteutuvatko lasten perusoikeudet yhtäläisesti riippumatta siitä, asuvatko he omien vanhempiensa kanssa vai sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle.