Yrittäjä Jari Sarasvuo ihmettelee taloustieteilijä Laura Wimanin väitöstutkimusta, jonka mukaan hyvinvointivaltio voisi selvitä ilman talouskasvua. Hänen mukaansa päätelmä ohittaa sen, että Suomi on rahoittanut julkisen talouden vajetta velalla.
– Tulonsiirrot ja muut hyvinvointivaltion kulut on rahoitettavissa ilman talouskasvua? Artikkelin mukaan peruste on se, että vuodesta 2008 alkanut hitaan kasvun aika ei kaatanut hyvinvointivaltiota, Sarasvuo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– Vajetta kattava velanotto sivuutetaan täysin, hän jatkaa.
Sarasvuo sanoo suhtautuvansa väitteeseen vuoroin epäuskoisesti ja vuoroin turhautuneesti.
Hän viittaa Wimanin Helsingin yliopistossa tehtyyn väitöstutkimukseen ja siitä tehtyyn Talouselämän artikkeliin. Väitöstutkimuksen mukaan hyvinvointivaltion ylläpitäminen ei välttämättä vaadi jatkuvaa talouskasvua, jos työllisyydestä ja julkisista investoinneista huolehditaan.
Tutkimuksessa nollakasvulla tarkoitetaan useiden vuosien jaksoa, jolloin talous kasvaa keskimäärin alle prosentin vuodessa. Suomessa tällainen hitaan kasvun kausi on jatkunut vuodesta 2008.
Sarasvuo pitää työllisyyden korostamista tutkimuksen vahvuutena. Hän katsoo kuitenkin, että velanotto on samalla heikentänyt painetta uudistaa Suomen taloutta.
– Jos emme olisi velanotolla turruttaneet talouttamme 18 vuotta, meillä olisi nyt korkeampi työllisyys ja tuottavuus. Eli talouskasvu, Sarasvuo kirjoittaa.
Wimanin tutkimus ei sisällä laskelmia siitä, miten nollakasvu vaikuttaisi esimerkiksi valtion tuloihin tai eläkkeiden rahoitukseen. Tutkija on toivonut, että muun muassa Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Eläketurvakeskus tuottaisivat aiheesta tarkempia arvioita.