Selvä enemmistö suomalaisista (58 prosenttia) suhtautuu myönteisesti siihen, että markasta siirryttiin euroon. Kielteisesti asiaan suhtautuu viidesosa (21 prosenttia) ja neutraalin kannan ottaa lähes yhtä moni (18 prosenttia). Asia ilmenee tuoreesta Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) teettämästä tutkimuksesta.
Myös niukka enemmistö (53 prosenttia) arvioi eurosta ja EMU-jäsenyydestä olevan hyötyä Suomelle nykyisessä taloustilanteessa, vaikka talouskasvu on ollut olematonta ja rahapolitiikka on monien asiantuntijoiden mukaan ollut Suomelle liian kireää.
Euromyönteisyys on noussut neljä prosenttiyksikköä syksystä 2024. Myönteisyys kasvaa koulutustason ja sosioekonomisen aseman myötä. Kokoomuksen (78 prosenttia), vihreiden (74 prosenttia), vasemmistoliiton (71 prosenttia) ja SDP:n (69 prosenttia) äänestäjät ovat selvästi euromyönteisimpiä. Keskustan kannattajista euroon suhtautuu myönteisesti 54 prosenttia.
Ainoa selvästi eurokriittinen ryhmä ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista vain 28 prosenttia suhtautuu euroon myönteisesti ja 49 prosenttia kielteisesti.
– Suomalaiset suhtautuvat euroon takavuosia myönteisemmin, vaikka taloustieteellinen keskustelu rahapolitiikan ongelmista on vilkasta. Tämä kertoo, että euro nähdään ennen kaikkea osana turvallisuusarkkitehtuuria, ei pelkkänä talousinstrumenttina, sanoo EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Euron ja EU:n yhteys näkyy siinä, että ne muodostavat suomalaisten mielissä yhden asennekokonaisuuden. Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi on heikentänyt luottamusta Naton turvatakuisiin ja lisännyt odotuksia EU:n roolista turvallisuuden takaajana. Euro koetaan osaksi tätä turvaa ja vakautta.
Vaikka rahapolitiikka ei ole ollut Suomelle optimaalinen – työmarkkinat joustavat heikosti ja kansalliset sopeutustoimet puuttuvat – suomalaiset kokevat yhteisvaluutan hyödyllisyyden kasvaneen. Euron kyky selviytyä kriiseistä, inflaation taittuminen ja korkojen lasku ovat todennäköisesti vahvistaneet tätä käsitystä.
Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002 yhteensä 12 valtiossa. Suomi oli ensimmäisten euromaiden joukossa. Nykyään viralliseen euroalueeseen kuuluu 20 EU-valtiota, neljä EU:n ulkopuolista Euroopan kääpiövaltiota (Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani) sekä eräät Ranskan merentakaiset alueet.
Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24. maaliskuuta 2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
LUE MYÖS:
Löytyykö lompakostasi? Tästä eurosetelistä maksettiin yli 6000 euroa
Löytyykö sinulta vielä markkoja? Tästä setelistä maksettiin 64000 euroa
Löytyykö sinulta vanhoja euroseteleitä? Näin niille käy maksuvälineenä
Löytyykö sinulta tämä kolikko? Arvo voi olla jopa 1250 euroa
