Pankin mukaan Kiinan talousnäkymät ovat parantuneet jonkin verran, ja kehittyvien markkinoiden taloudet kestävät suhteellisen hyvin. Talouden hidastuminen 38:ssa pääosin vauraassa OECD-maassa on selvää, mutta epätasaista.
– Yhdysvaltojen kasvu on jälleen yllättänyt positiivisesti, mutta sen odotetaan hidastuvan vuodenvaihteen tienoilla. Euroalueella kasvuluvut ovat jo nollan tuntumassa. Seuraavat vuosineljännekset ovat heikkoja, mutta sekä Yhdysvallat että euroalue välttävät taantuman.
– Kaiken kaikkiaan OECD-maiden BKT:n kasvu hidastuu tämän vuoden 1,6 prosentista 1,2 prosenttiin ensi vuonna, minkä jälkeen kasvu elpyy kahteen prosenttiin vuonna 2025. Maailmanlaajuinen BKT kasvaa kolme prosenttia vuodessa vuosina 2023–2025, SEB arvioi.
Suomen BKT:ksi SEB ennustaa tänä vuonna -0,1 prosenttia, ensi vuodeksi 0,5 prosenttia ja vuodeksi 2025 sentään 1,8 prosenttia.
Monimutkainen rahapoliittinen tasapainoilu
Vaikka kasvu pysyy vielä jonkin aikaa normaalia alhaisempana, nopeiden koronnostojen ja inflaatiosokin vaikutus on toistaiseksi ollut yllättävän vähäinen. Vahvat työmarkkinat, kotitalouksien jäljellä olevat säästöpuskurit ja koronapandemian jälkeen hyvin täyttyneet yritysten tilauskirjat ovat osaltaan vaikuttaneet lievään hidastumiseen.
SEB:n ekonomistit odottavat kuitenkin, että nämä voimat hiipuvat. Pitkien joukkovelkakirjalainojen korkojen nousu loppukesän ja alkusyksyn aikana kiristi osaltaan rahoitusehtoja keskuspankkien nostosyklin loppuvaiheessa.
SEB:n Suomen päästrategi Jussi Hiljasen mukaan nopeasti laskeva inflaatio ja Euroopan talouden äkkipysähdys ovat lisänneet markkinoiden odotuksia Yhdysvaltojen ja euroalueen koronleikkausten alkamisesta mahdollisesti jo ensi keväänä.
– Toiveet nopeista koronlaskuista ovat painaneet pitkiä korkoja voimakkaasti alaspäin viime viikkoina sekä antaneet vauhtia osakemarkkinoiden nousulle. Epävarmuus kasvunäkymistä sekä inflaatioon edelleen liittyvät epävarmuudet viittaavat siihen, että tulevina kuukausina on syytä varautua markkinoiden voimakkaaseen heilahteluun sekä mahdollisiin takaiskuihin, sanoo Hiljanen.
– Inflaatiovauhdin jatkuva lasku kohti kahta prosenttia on ennusteemme kannalta ratkaisevaa. Inflaation vauhdittajat, erityisesti energia ja tavarat, ovat selvästi menettäneet vauhtia. Palvelusektori on sen sijaan kestänyt paremmin. Kun kysyntä laskee laajemmin ja työmarkkinat viilenevät, palkkapaineet vähenevät. Tämä auttaa pohjainflaatiota saavuttamaan tavoitteensa vuoden 2025 lopulla, Hiljanen toteaa.
Koska kustannuspaineet ovat korkeammat kuin pandemiaa edeltävinä vuosikymmeninä, pohjainflaatio ei laske takaisin alle kahden prosentin. Pankin mukaan suurin ylöspäin suuntautuva riski liittyy palkkapaineisiin ja siihen, että palvelujen hintojen nousu ei laantuisi.
Tänä syksynä euroalueella on nähty yllättävän alhaisia inflaatiolukuja myös palveluhintojen osalta, mutta ensi kevään palkkaneuvotteluihin liittyy merkittävää epävarmuutta.
– Pääskenaariomme on, että Fed alentaa ohjauskorkoaan toukokuussa 2024 ja että EKP seuraa perässä kesäkuun kokouksessaan, kun taas hieman sitkeämmät inflaatio-ongelmat voivat johtaa siihen, että Norjan keskuspankki nostaa korkojaan vielä lisää. Vuoden 2025 lopussa Fedin ohjauskorko on 3,00 prosenttia ja EKP:n talletuskorko 2,50 prosenttia. Ohjauskoron leikkaukset vaikuttavat Yhdysvaltojen joukkovelkakirjojen korkojen alenemiseen vuosina 2024 ja 2025, kun taas euroalueen laskupotentiaali on rajallinen, kun otetaan huomioon jo nyt matalat tasot, Hiljanen toteaa.
