Kanadassa käytössä oleva maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä on herättänyt kiinnostusta myös SDP:ssä. Puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar jätti lokakuussa 2024 asiasta kirjallisen kysymyksen, johon vastasi silloinen työministeri Arto Satonen (kok.).
Kanadan maahanmuuttomallin soveltaminen Suomeen tarkoittaisi käytännössä kolmatta maahantulon väylää opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton rinnalle. Maahantulijoilta ei vaadittaisi valmiina olevaa opiskelu- tai työpaikkaa, vaan oleskelulupia myönnettäisiin suoraan tiettyjen ominaisuuksien tai kriteerien pohjalta. Razmyar ennakoi, että Kanadan kaltainen pisteytys ”voisi auttaa Suomea saavuttamaan 40 000 uuden tulijan vuositavoitteen”.
Kanadan pisteytysjärjestelmässä otetaan huomioon esimerkiksi koulutus,kielitaito, ikä ja työkokemus. Mallin nosti esiin myös RKP kesällä pitämässään eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. RKP:n mielestä malli pitäisi ottaa käyttöön Suomessa.
Silloinen työministeri totesi lokakuussa 2024 vastauksessaan Razmyarille, että Suomen oleskelulupien myöntäminen ei toistaiseksi perustu maahantulijoiden pisteytykseen.
– Pisteytyksen käyttöönotto edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön, toimintatapoihin ja tietojärjestelmiin siitä riippuen, millainen malli valittaisiin. Muutokset tarkoittaisivat pitkälle automatisoidussa lupaprosessissa todennäköisesti merkittäviä kustannuksia, joten muutoksen tarve tulisi huolellisesti perustella, Satonen katsoi.
Työministeri nosti esiin myös maahantulijoiden käytännön mahdollisuudet työllistyä ja Suomen ja Kanadan väliset lähtökohtaiset erot:
– Olisi myös varmistuttava siitä, että työmarkkinoilla olisi tarjolla riittävästi mahdollisuuksia pisteperusteisesti maahan tuleville. On huomattava, että Kanada kuuluu maailman suurimpiin osaajien maahanmuuton kohdemaihin, kun taas Suomessa työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton kasvu on vielä melko uusi ilmiö. Työelämän vastaanottavuutta Suomessa onkin tärkeää vielä parantaa. Esimerkiksi vain noin puolet kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista työllistyy valmistuttuaan Suomeen, vaikka selvästi useampi haluaisi jäädä.
Satonen huomautti myös, että valmistuneet opiskelijat voivat saada oleskeluluvan työnhakua varten kahdeksi vuodeksi, mikä tavallaan edustaa lupatyyppiä koulutus- ja työperusteisen luvan välillä.
Keskustelu Suomeen tulevista erilaisista maahanmuuttajista on ryöpsähtänyt viime päivinä osin perussuomalaisten varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan puheiden myötä. Keskisarja viittasi Ylen A-studiossa muun muassa ”heikkolaatuisiin” maahantulijoihin.
LUE MYÖS:
Maahanmuuton pisteytysmallille positiivinen vastaanotto yllättävästä suunnasta
