Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi kertoo pitäneensä pitkään sotilaallista liittoutumista yhdistettynä käytännölliseen yhteistyöhön Naton rauhanturva- ja kriisinhallintaperaatioissa hyvänä ratkaisuna Suomelle.
Hänen mukaansa liittoutumattomuus lakkasi olemasta toimiva ratkaisu viimeistään 24. helmikuuta, jolloin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Kansanedustaja kertoi muuttuneesta kannastaan samalla kun valtioneuvosto julkaisi selontekonsa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta.
– Ajattelin, että nyt on sopiva hetki kertoa oma mielipiteeni Suomen Nato-jäsenyydestä. Kollegat vihreässä eduskuntaryhmässä kyllä tietävät ennestään: Kannatan Suomen liittymistä Natoon, Satu Hassi kirjoittaa Facebookissa.
Hän nostaa esiin selonteon kohdan, jossa Venäjän arvioidaan pitävän jatkossakin esillä Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan ja rakentavan etupiiriään myös sotilaallisin keinoin. Reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön voisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.
– Kaikkein paras vaihtoehto tietysti olisi, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Naton jäsenyyttä samaan aikaan, ja toivon mukaan silloin myös hyväksyttäisiin jäseniksi samanaikaisesti, Hassi sanoo.
Kansanedustajan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä vastustavissa kannanotoissa on viime viikkoina korostunut arvostelu Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan.
– Sitä voikin perustellusti kritisoida, esimerkiksi hyökkäystä Irakiin. Mutta jos liitymme Natoon, liitymme Natoon emmekä Yhdysvaltoihin.
– Olen myös edelleen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomi vähän alle 30 vuotta sitten liittyi EU:n jäseneksi, ja että silloin ensimmäisen kauden kansanedustajana kannatin liittymistä, kuten enemmistö silloisesta vihreästä eduskuntaryhmästä teki. Jos Suomi olisi silloin jäänyt EU:n ulkopuolelle, kyllä nyt olisi orpo olo pahassa maailmassa, Satu Hassi kirjoittaa.