Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) on antanut laajan haastattelun The New Yorker -lehdelle.
Marin kertoo haastattelussa, että tullessaan pääministeriksi viiden puolueen hallitukseen syksyllä 2019 hän ajatteli vielä, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Pian hän huomasi, että monet EU-maat olivat järjestäneet kansalliset puolustussuunnitelmansa Naton ympärille.
– Tämän seurauksena Naton ulkopuoliset maat jäivät pois kriittisestä päätöksenteosta.
Kaikki eivät olleet yhtä mieltä siitä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Marinin mukaan silloinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huusi hänelle puhelimessa.
Andersson ja vasemmistoliitto väittivät, että jos Suomi liittyisi Natoon, maahan ei pitäisi tulla ydinaseita tai pysyviä Naton tukikohtia.
Juttua varten haastateltu Andersson kertoo, että Nato-asiassa tunteet kävivät kuumina puolin ja toisin.
– Neuvotteluissa on kaikki nämä tanssit, jotka on tanssittava, Andersson sanoi.
– Mielestäni Sanna oli joskus hyvin turhautunut tähän. Hän saattoi menettää malttinsa, hän jatkoi.
Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi lopulta huhtikuussa 2023.
SDP menetti suurimman puolueen paikan kevään 2023 eduskuntavaaleissa kokoomukselle. Eduskuntavaaleissa yli 35000 ääntä saanut Marin luopui kansanedustajan paikasta jo muutaman kuukauden jälkeen ja suuntasi Tony Blair -instituuttiin strategiseksi neuvonantajaksi.
Marin jättää haastattelussa oven auki mahdolliselle paluulle politiikkaan.
– Se on kuitenkin liian aikaista. Minulla ei ole vielä sitä nostalgiaa, hän toteaa.