Yhdysvaltain oikeusministeriön salattu muistio nostaa esiin fentanyylin käytön mahdollisena joukkotuhoaseena osana perusteluita iskuissa huumeita salakuljettavia aluksia vastaan, uutisoi The Wall Street Journal. Muistio on laadittu maan presidentti Dolnald Trumpin hallinnon aikana.
Asiakirja liittyy syyskuussa alkaneisiin iskuihin, jotka kohdistuvat huumeita salakuljettaviin aluksiin. Fentanyylin potentiaalinen käyttö aseena on vain yksi kohta asiakirjassa, jolla oikeutetaan Yhdysvaltain tekemät sotilaalliset toimet huumeiden salakuljettamista vastaan. Asiakirja tuo esiin fentanyylin aikaisemman käytön venäläisten toimesta vuoden 2022 teatterikaappauksen yhteydessä. Tuolloin aerolisoidun fentanyylin käyttö perusteltiin panttivankitilanteen ratkaisemisella, mutta se johti dramaattisiin lopputulemiin; yli sata panttivankia menetti operaatiossa henkensä.
Asiakirjan pääargumenttina sotilaallisten toimien oikeuttamiseksi on Trumpin tekemä linjaus siitä, että tietyt ulkomaiset huumeita salakuljettavat toimijat määritellään terroristisiksi ryhmittymiksi. Asiakirjassa väitetään, että ryhmät salakuljettavat huumeita rahoittaakseen tappavia ja epävakauttavia toimia Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan. Tämä antaa lain puitteissa mahdollisuuden sotilaallisen voiman käytölle salakuljettajia vastaan.
Venezuela, joka toimii tukikohtana yhdelle terroristijärjestöksi nimetylle rikollisryhmälle, on pitkään ollut Kolumbiasta peräisin olevan kokaiinin kauttakulkumaa. Asiantuntijoiden mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että Venezuela tuottaisi tai salakuljettaisi fentanyyliä, jota valmistetaan yleensä Meksikossa ja kuljetetaan maateitse Yhdysvaltoihin.
Pentagon on toteuttanut syyskuussa alkaneen operaation aikana tiettävästi ainakin 20 iskua sellaisia aluksia vastaan, joiden se väittää kuljettavan laittomia huumeita Karibialla ja Tyynellämerellä. Iskuissa on kuollut vähintään 79 ihmistä. Yhdysvallat ei ole julkisesti vahvistanut tietoja aluksia vastaan tehdyista iskuista.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kommentoi aihetta torstaina sosiaalisessa mediassa. Hän kirjoitti, että sotilaallista voimaa käyttävä kampanja ”poistaa huumeterroristeja pallonpuoliskoltamme ja turvaa kotimaatamme huumeilta, jotka tappavat kansalaisiamme”.
– Läntinen pallonpuolisko on Amerikan naapurustoa – ja me suojelemme sitä, Hegseth totesi.
Muistio esittää voimankäytölle useita juridisia perusteluita, kuten kollektiivisen itsepuolustuksen periaatteen ja presidentin valtaoikeudet asevoimien ylipäällikkönä. Demokraatteja edustavat kriitikot sekä kansainvälisen oikeuden asiantuntijat pitävät perusteluja kuitenkin ongelmallisina. Osa oikeusoppineista huomauttaa, että rikollisia ei voida pitää laillisina sotilaallisina kohteina ilman näiden aiheuttamaa välitöntä uhkaa.
Myös osa republikaaniedustajista on arvostellut sitä, että kongressilta ei ole pyydetty lupaa operaatioiden jatkamiselle, artikkelissa kerrotaan. Tilannetta hankaloittaa entisestään Yhdysvaltojen keskeisten kumppaneiden, kuten Kolumbian ja Meksikon toteamukset, ettei heitä ole konsultoitu uusia iskuja suunniteltaessa.
– Tämä vaikuttaa siltä, että päätös tehtiin ensin ja vasta sitten pyydettiin joku keksimään sille perustelut, senaattori Chris Van Hollen kommentoi asiakirjan paljastuksia.
