Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa havahdutti monet Euroopan valtiot siihen, että kriisinhallintaan painottuminen ja asevoimien alasajo oli jättänyt vakavia aukkoja kykyyn vastata perinteisen konfliktin uhkaan.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmaisi Financial Timesin mukaan kesällä huolensa siitä, etteivät äänestäjät ole valmiita suunnanmuutoksen vaatimiin taloudellisiin panostuksiin. Saksassa asevoimien toimintakyvyn palautus vaatisi kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.
Ruotsi ilmoitti maanantaina nostavansa puolustusmäärärahoja yli neljänneksellä saavuttaakseen Naton vaatiman kahden prosentin tason bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä 31 Naton jäsenvaltiosta vain 11 valtiota täyttää tämän ehdon.
Tavoitteena on koota Natolle yhteensä 300 000 sotilaan valmiusjoukot, jotka olisivat taistelukunnossa kuukauden sisällä. Korkeassa valmiudessa olevia sotilaita on tällä hetkellä 40 000.
Muutos on erityisen selvä Saksassa, joka käytti 2000-luvun alussa vain prosentin bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Bundeswehrillä oli tuolloin varastossa vain 20 000 kappaletta 155 millimetrin tykistöammuksia.
Der Spiegel -lehden julkaiseman salaisen ministeriöarvion perusteella varasto olisi riittänyt konfliktitilanteessa alle kolmen vuorokauden taisteluihin.
Lontoossa toimivan IISS-tutkimuslaitoksen asiantuntija Ben Barry huomauttaa Ukrainan sodan tuoneen esille myös asetuotantoon liittyvät puutteet.
– Tässä sodassa on kilpailtu varastojen koolla. Valtiolla on oltava riittävä teollinen pohja rauhanaikana, mutta myös kyky laajentaa sitä sodassa, Barry sanoo.
"Germany’s Bundeswehr had only 20,000 155mm artillery shells in stock, enough for less than three days of fighting…
'Everyone is still living in a peacetime dream world, but those days are gone,' one western defence adviser said."https://t.co/Vars60uHpk
— Franz-Stefan Gady (@HoansSolo) September 12, 2023