Hallitusohjelman työelämää koskevien kirjausten toteutuminen voimistasi työelämän kahtijakoa, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Ylen haastattelussa. Eloranta on Ylen Ykkösaamun vieraana lauantaina.
SAK:n jäsenliitot ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä laajoihin vuorokauden mittaisiin poliittisiin työtaistelutoimiin torstaina 14. joulukuuta, mikäli hallitus ei tule SAK:n vaatimuksia vastaan työmarkkinauudistuksissa ja sosiaaliturvaleikkauksissa.
– Lakko on vältettävissä. Olemme todenneet, että ne ovat ehdollisia. Se vaatii hallitukselta signaalia siitä, että huolet jotka meillä liittyy työrauhalainsäädäntöön, paikallisen sopimisen uudistamiseen ja työttömysturvan heikennyksiin, että näissä pystyttäisiin ottamaan huomioon meidän näkemyksiämme, Eloranta sanoi Ykkösaamussa.
– Tarvitseeko nyt syntyä yksi yhteinen neuvottelupöytä ensi viikon keskiviikkoon mennessä? Ei varmasti, mutta selkeä signaali, että tässä aletaan huomioimaan myös palkansaajien näkemyksiä.
Eloranta arvostelee sosiaaliturvaleikkauksia ankariksi ja työlainsäädännön muutoksia palkansaajien asemaa heikentäviksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on luonnehtinut Ylelle SAK:n ensi viikolle suunnittelemia toimia kohtuuttoman koviksi. Hänen mukaansa hallitus ei ole heikentämässä palkansaajan asemaa, vaan valmis keskustelemaan julkisen talouden vahvistamisesta ja työpaikkojen luomisesta. Myös työministeri Arto Satonen (kok.) on peräänkuuluttanut työmarkkinajärjestöiltä malttia.
Mikäli torstain lakko toteutuu, koskisi se Elorannan mukaan käytännössä jopa yli 100 000 työntekijää.
– SAK:n jäsenliittojen jäsenistä noin 70 000–75 000 työntekijää on lakossa, mutta kun luetaan mukaan myös järjestäytymättömät työntekijät ja muiden keskusjärjestöjen liittojen jäsenet noussee kokonaismäärä todennäköisesti yli 100 000 osallistujaan, Eloranta arvioi Ylelle.
Yleislakkoa SAK:n puheenjohtaja piti Ykkösaamussa nyky-Suomessa epätodennäköisenä.
– Mutta voi olla, että nähdään eri tavalla laajempia toimenpiteitä sitten vielä jos tämäkään ei riitä. Kyllä me tietenkin valmistaudumme erinäköisiin skenaarioihin ja tulevaisuuden kuviin.
Nyt tavoitteena on Elorannan mukaan työmarkkinasolmun avaaminen ja neuvottelutien löytäminen eteenpäin.
