SAK:n jäsenliitot avasivat tänään yhteisen äänestysaktiivisuuskampanjansa nostamalla esiin “kipukohtia palkansaajan asemassa”.
Kampanjan teemat perustuvat SAK:n TNS Kantarilla teettämiin kyselyihin, joilla kartoitettiin työväestön asenteita ja prioriteetteja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
– Esimerkiksi ajatus työttömyysturvan porrastamisesta ja keston puolittamisesta kohtaa työntekijäväestössä jyrkkää vastustusta, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo tiedotteessa.
Kampanjan yhdeksi teemaksi on nostettu kilpailukykysopimuksessa siirrettyjen maksujen palauttaminen työntekijöiltä työnantajille. SAK ja useat ammattiliitot eri keskusjärjestöistä esittivät kiky-maksujen siirtoa ratkaisuna ostovoiman romahdukseen.
Kyselyssä SDP, perussuomalaiset, vihreät sekä vasemmistoliitto kertoivat olevansa valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille “suhdannepoliittisena toimenpiteenä”.
–Olemme iloisesti yllättyneitä tuloksesta, että puolueiden enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.
Havainnollistaakseen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työntekijöille SAK käynnisti myös niin sanotun Kiky-kellon. SAK:n ekonomistin Tatu Knuutilan mukaan kiky-maksujen siirto tarkoittaa kokopäivätyötä tekevillä työuran aikana kymmenien tuhansien eurojen menetystä.
– Suomalaisten keskipalkalla kiky tarkoittaa jopa 48 000 euron menetystä työuran aikana. Suurimmat vaikutukset kikyllä on ollut julkisen sektorin työntekijöiden ansioihin, joihin heikennykset osuivat laajimmin, Knuutila toteaa tiedotteessa.
Kampanja on suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille työntekijöille, jotka tutkimusten mukaan äänestävät laiskasti. #Vaalistaja #eduskuntavaalit2023 https://t.co/i8jDtAVFZ0
— SAK (@duunarit) February 10, 2023