Sairauspoissaolopäivien määrä työntekijää kohden laski alkuvuonna 33 prosenttia verrattuna vastaavan ajanjaksoon vuonna 2022, kertoo terveyskonserni Mehiläinen. Laskua selittää hengitystie- ja koronainfektioista johtuneiden poissaolopäivien raju lasku.
– Erityisesti 4-10 päivän pituiset poissaolojaksot vähenivät 50 prosentilla. Vähenemisen taustalla on koronan eristämissuositusten ja tartuntatautipäivärahaa koskeneen sairausvakuutuslain päättyminen vuoden 2022 lopulla, sanoo tiedotteessa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
Työterveyspalveluiden käyttö on silti edelleen kasvussa edelliseen vuoteen nähden (14 %). Palvelukysyntä onkin jäänyt pandemian myötä korkealle tasolle. Syynä voivat olla julkisten terveyspalveluiden saatavuusongelmat.
– Yleisimmissä sairauspoissaolojen syissä, mielialahäiriöissä sekä tuki-ja liikuntaelinsairauksissa, olisi ensisijaista käynnistää varhaiset kuntouttavat toimet. Tällöin esimerkiksi lääkärivastaanoton sijaan ensisijainen arviointipaikka voi olla työfysioterapeutin suoravastaanotto tai mielen haasteissa matalan kynnyksen etäpalvelut digissä, Martti toteaa.
Eniten (21 %) sairauspoissaolopäiviä alkuvuoden aikana aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kasvu oli merkittävää erityisesti pitkittyvissä sairauspoissaoloissa. 30-89 päivän jaksot olivat lähes 50 prosentin kasvussa, mikä ennustaa pitkien sairauspoissaolojaksojen kasvutrendiä.
– Arvioisin, että tukirangan kulumasairaudet ovat toki pandemian aikanakin oireilleet, mutta poissaolotarpeet hoituivat korona- ja muiden hengitystiepoissaolojen kautta, Martti sanoo.
Eniten poissaolopäiviä aiheuttivat selkäsairaudet (36 %), seuraavaksi eniten pehmytosakivut (32 %) ja nivelsairaudet (29 %).
– Yleisimpien diagnoosien hoitosuositukset ovat kuntouttavia ja ohjaavat kivun hallintaan sekä lisäämään työn kuormitusta vähitellen. Kuntouttavilla hoidolla saavutetaan vaikuttavuutta ja estetään pitkittyviä työkyvyttömyyksiä, Martti sanoo.
Toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy alkuvuoden aikana oli mielenterveyden häiriöt. Niissä jatkui vahva trendi lyhyiden 1-3 päivän poissaolojen lisääntymisenä. Pitkittyvät sairauspoissaolot olivat puolestaan laskussa.
