Jääkaapista otettu vesipullo tuntuu hellepäivänä tehokkaimmalta keinolta viilentyä. Vaikutus on kuitenkin monimutkaisempi kuin lämpötilaero antaa ymmärtää.
Kylmän juoman aiheuttama hikoilun väheneminen havaittiin tutkimuksessa jo vuonna 1942. Ilmiö ei johdu kehon tai ihon lämmön muutoksesta, vaan vatsan seudun lämpöreseptoreista, jotka säätelevät hikoilua itsenäisesti.
Käytännössä keho tulkitsee kylmän nesteen merkiksi siitä, ettei hikeä tarvita yhtä paljon.
Espanjalainen talouslehti El Economista nostaa esiin sairaanhoitaja Pedro Sorianon julkaisun, jossa hän varoitti juuri tästä: kylmä juoma tuntuu helpottavan heti, mutta voi vähentää hikoilua. Soriano on hoitotyön opettaja Universidad Europeassa ja tunnettu espanjalainen terveysvaikuttaja.
Kosteassa helteessä haittaa ei ole
Havainto ei kuitenkaan päde kaikissa olosuhteissa. Sydneyn yliopiston tutkijoiden Ollie Jayn ja Nathan Morrisin katsauksessa todetaan, että kuivassa ja tuulisessa ympäristössä hikoilun väheneminen pienentää haihtumista niin paljon, että se vähintään kumoaa kylmän juoman tuoman viilennyksen.
Kuumassa, kosteassa ja tyynessä ympäristössä kylmä juoma sen sijaan tuottaa nettoviilennyksen, koska hiki valuu iholta pois ehtimättä haihtua.
Ero on olennainen Suomessa, jossa tukalin helle on tyypillisesti kostea ja tyyni. Tällöin kylmästä juomasta ei ole haittaa vaan päinvastoin.
Ajoituksella on silti merkitystä. Kylmä juoma viilentää tehokkaimmin ennen rasitusta, jolloin hikoilua ei vielä juuri ole, sekä rasituksen jälkeen, kun hikoilu joka tapauksessa hiipuu nopeasti.
Tuuletin toimii vain tiettyyn rajaan
Nesteytyksen perusohje ei riipu juoman lämpötilasta. THL kehottaa juomaan riittävästi pitkin päivää jo ennen janon tunnetta ja välttämään päivän kuumimpia tunteja.
Ilmaa kierrättävä tuuletin helpottaa oloa vain, jos ilman lämpötila on alle 35 astetta. Sitä kuumemmassa ilmassa puhallus siirtää kehoon lämpöä sen sijaan, että veisi sitä pois.
Riskiryhmille pelkkä ilmavirta ei riitä.
– Riskiryhmään kuuluvien kannattaa käyttää huoneilman jäähdytyslaitteita, jos se on mahdollista, THL:n johtava tutkija Timo Lanki toteaa tiedotteessa.
Erityisen alttiita kuumuuden haitoille ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, vauvat ja pienet lapset sekä raskaana olevat. Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen.
Lämpöhalvauksessa hikoilu loppuu
Vakavimmassa tapauksessa lämmönsäätely pettää kokonaan. Lämpöhalvauksessa hikoilu tyrehtyy ja kehon lämpötila nousee yli 40 asteen.
Iho on kuuma ja kuiva, hengitys vaikeutuu, syke on nopea ja heikko, ja ihminen voi muuttua sekavaksi tai menettää tajuntansa. Lämpöhalvausta epäiltäessä on soitettava 112 ja aloitettava kehon viilentäminen viivyttelemättä.
Viilennystavalla on väliä. Kansainväliset hoitosuositukset asettavat etusijalle jäävesiupotuksen 1–5 asteisessa vedessä tai kylmävesiupotuksen 9–12 asteessa, koska ne laskevat kehon lämpötilaa nopeimmin.
Rasituksen aiheuttamassa lämpöhalvauksessa suositus on välitön koko kehon upotus alle 10-asteiseen veteen. Haalea vesi, tuuletin tai jääpussit viilentävät selvästi hitaammin.
LUE MYÖS:
Näin pidät kodin viileänä helteellä (VU 16.7.2026)
Nämä ovat kylmän suihkun terveyshyödyt (VU 26.7.2024)