Yhä useampi suomalainen kotitalous maksaa sähköstään tavalla, jossa sähkönkäytön ajankohdalla on suora vaikutus laskun loppusummaan.
Energiaviraston tiedotteen mukaan 42 prosentilla kotitalouksista oli viime vuoden lopussa määräaikainen sähkösopimus. Näistä jo noin kolmannes oli hybridisopimuksia, joissa hinta muodostuu kiinteästä osasta ja kulutuksen ajoituksen mukaan vaihtelevasta osasta.
Hybridisopimusten osuus tilastoitiin nyt ensimmäistä kertaa. Sopimustyyppi yleistyi vuonna 2024, kun kuluttajat alkoivat etsiä vaihtoehtoja sekä täysin kiinteähintaisille sopimuksille että kokonaan pörssisähköön sidotuille sopimuksille.
Hybridisopimuksissa kuluttaja voi pienentää sähkölaskuaan ajoittamalla käyttöä halvemmille tunneille, mutta saa samalla suojaa kaikkein kalleimpia hintapiikkejä vastaan. Energiaviraston mukaan tämä on tehnyt mallista monille kiinnostavan vaihtoehdon.
Määräaikaiset sopimukset ovat edelleen kotitalouksien yleisin sähkösopimustyyppi, vaikka niiden osuus laski viime vuonna kolmella prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin. Pörssisähkösopimusten osuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin.
Toistaiseksi voimassa olevien kiinteähintaisten sopimusten osuus pysyi lähes ennallaan. Niiden osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin.
| Toistaiseksi voimassaolevat (pl. pörssisidonnaiset) | Pörssisidonnaiset | Määräaikaiset | |
| 2021 | 37 prosenttia | 9 prosenttia | 54 prosenttia |
| 2022 | 36 prosenttia | 14 prosenttia | 50 prosenttia |
| 2023 | 24 prosenttia | 31 prosenttia | 45 prosenttia |
| 2024 | 22 prosenttia | 33 prosenttia | 45 prosenttia |
| 2025 | 24 prosenttia | 34 prosenttia | 42 prosenttia |
Lähde: Energiavirasto
Jakauma on pysynyt vakaana
Sähkösopimusten jakauma on pysynyt Energiaviraston mukaan vakaana jo kolmen vuoden ajan. Vuonna 2023 pörssisähkösopimusten osuus nousi 31 prosenttiin, ja sen jälkeen osuus on liikkunut vain vähän.
Taustalla vaikuttavat sähkön tukkuhintojen heilahtelut ja markkinoiden epävarmuus. Ne ovat nostaneet määräaikaisten ja kiinteähintaisten toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushintoja ja kannustaneet osaa kuluttajista siirtymään kokonaan tai osittain pörssisidonnaisiin sopimuksiin.
Energiavirasto arvioi, että kotitalouksien kyky joustaa sähkönkäytössä on koko energiajärjestelmälle aiempaa tärkeämpää. Kun sähköntuotanto perustuu yhä vahvemmin uusiutuviin energialähteisiin, tuotanto vaihtelee enemmän sään ja olosuhteiden mukaan.
Kulutuksen siirtäminen halvemmille tunneille voi hillitä myös sähkön hinnan nousua, kun kysyntää saadaan tasattua kalliiden tuntien aikana.
Hintapiikit eivät heikentäneet pörssisähkön kysyntää
Vuoden 2026 tammi- ja helmikuussa sähkön pörssihinnat nousivat huomattavan korkealle. Näiden hintapiikkien mahdollinen vaikutus kuluttajien sopimusvaihdoksiin ei kuitenkaan näy nyt julkaistussa vuoden 2025 tilastossa.
Energiavirasto ei silti odota suurta muutosta pörssisidonnaisten sopimusten suosioon. Maaliskuussa pörssisähkön keskihinnat laskivat muiden sopimustyyppien tarjoushintoja alemmaksi, ja pörssisidonnaiset sopimukset ovat viraston mukaan pysyneet pitkällä aikavälillä edullisimpana vaihtoehtona suurelle osalle kuluttajista.