Kokoomuksen kansanedustajan ja talousvaliokunnan jäsenen Heikki Vestmanin lakialoitteessa vaaditaan datakeskuksia kattamaan sähkönkulutuksensa rakentamalla tai ostamalla uutta sähköntuotantoa Suomeen.
Lakialoitteella estettäisiin sähkön hinnan raju nousu ja tuulettomien jaksojen tehopulatilanteet, kun datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan nousevat rajusti lähiaikoina. Suuren datakeskuksen saisi liittää sähköverkkoon vasta, kun sillä on tehontarvettaan vastaavasti nopeasti käynnistyvää säätövoimakapasiteettia, kuten moottori- tai turbiinivoimaloita, sekä vuosikulutustaan vastaavasti uutta sähköntuotantoa, kuten tuuli- tai ydinvoimaa. Pienemmiltäkin datakeskuksilta vaaditaan säätövoimantuotantokykyä.
Investointipäätöksen omaavien eli Suomeen rakenteilla olevien tai pian rakennettavien datakeskusten yhteenlaskettu tehontarve on yli 2100 megawattia eli kaksi enemmän kuin Loviisan ydinvoimalan teho.
Arvioiden mukaan nämä datakeskukset voivat kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa noin 30 prosentilla lähivuosina. Ilman toimia datakeskukset voivat nostaa rajusti sähkön hintaa suomalaisille kodeille, yrityksille ja sähköistyvälle teollisuudelle.
– Datakeskukset ovat Suomen taloudelle mahdollisuus, mutta niiden sähkön syöpöttely ei saa tapahtua suomalaisten kotien ja teollisuuden kustannuksella. On sietämätön ajatus, että suomalainen sähkölämmittäjä palelisi kodissaan, kun sähkö menee Tiktok-videoiden pyörittämiseen. Pahimmillaan raju sähkön hinnannousu voi viedä Suomesta toimeentulon ja talouskasvun mahdollisuudet, Vestman sanoo tiedotteessa.
Vestmanin mukaan ongelma on, ettei datakeskuksilta nykyisin vaadita sitä, että ne rakentavat tai ostavat Suomesta uutta sähköntuotantoa kulutustaan vastaavasti.
Datakeskukset voivat siten ostaa olemassa olevaa sähköntuotantoa pitkillä sopimuksilla, mikä nostaa sähkön hintaa kuluttajille ja muille yrityksille.
– Sähkön hinnan noustua pilviin uusi sähköntuotanto toki syntyisi aikanaan, mutta sitä odotellessa suomalainen maksaisi karmean laskun. Se ei käy! Koska datakeskukset käyttävät massiivisesti sähköä ja niiden sähkönkulutus ei ole lähtökohtaisesti tasaista, niiltä on vaadittava uuden sähköntuotannon ja sähköjärjestelmän jouston rakentamista Suomeen. Näin Suomi saa datakeskusten mahdollisuudet, mutta minimoi haitat, Vestman linjaa.
Vestman sanoo, että ”datakeskus vastaa sähköntuotannosta -periaate” pitää toimeenpanna mahdollisimman vähäisellä byrokratialla.
– Toisin kuin keskusta on esittänyt, Suomeen ei tarvita datakeskuksia varten uutta lupajärjestelmää ja virkamiesarmeijaa sitä varten. Lakialoitteeni mukaan tiukat ehdot toimeenpannaan suoraviivaisesti: Sähköverkkoyhtiön olisi asetettava datakeskuksille uutta sähköntuotantoa vaativat liittymisehdot, eikä suurta datakeskusta päästettäisi liittymään verkkoon ennen kuin se kykenee kattamaan kulutuksensa uudella sähköntuotannolla, kuten ydin- tai tuulivoimalla, Vestman sanoo.
Myös pienemmille datakeskuksille ehdotetaan säätövoimaa koskevaa vaatimusta.
– Vähintään 1 MW datakeskuksen tulee rakentaa tehontarvettaan vastaavaa säätövoimaa kuten moottori- tai turbiinivoimaloita. Tämän tuotannon sen tulee tarjota sähkömarkkinoille. Näin datakeskukset toisivat sähköjärjestelmään tarpeellista säätövoimaa tuulettomiin jaksoihin, Vestman esittää.
Lakialoitteen mallina on Irlannin vuoden alussa käyttöön ottaman sääntelyratkaisu, jossa datakeskusten sähköverkkoon liittämiselle on asetettu vastaavia ehtoja. Irlannissa datakeskusten sähkönkulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on noussut voimakkaasti vuoden 2016 kuuden prosentin tasosta vuoden 2024 22 prosenttiin, mikä on nostanut sähkön hintaa.
– Suomen pitää toimia hyvän saan aikana eikä odotella sähkön loppumista, Vestman toteaa.
Hän kerää lakialoitteeseen muilta kansanedustajilta allekirjoituksia lähiviikkojen ajan.