Pidän V8-moottorin jylinästä. Myös suoran kutosen sonoori sointi puhuttelee. Moderni neloskonekin on pienipäästöinen ja täyttää arkiset liikkumistarpeet loistavasti. Tästä huolimatta huomaan usein julkisuudessa puolustavani sähköautoja. Jopa niin, että minua ja edustamaani elinkeinoalaa pidetään vihreän siirtymän ja sähköautohumpan airueena.
Tunnistan toki kansalaisten ja päättäjien kipuilut liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyvissä kysymyksissä. Sähköautot ovat vielä kalliita. Käytetyn auton keskihinta on noin 7 000 euroa. Autonvalmistajat valmistavat vielä pitkään polttomoottoriautoja ja autoala haluaa myydä niitäkin. Polttoaine kallistuu, kun liikenteen päästöjä vähennetään biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta korottamalla. Monia ärsyttää sekin, että sähköautot on vapautettu autoverosta. Sähköistyminen edetessään alentaa myös valtion polttoaineverokertymää.
Tämä kaikki on johtanut tarpeettomaan vastakkainasetteluun. Kevättalven aikana moni kansalainen on herännyt vaatimaan sähköautojen palauttamista autoverollisiksi. On esitetty kommentteja, että sähköautot ovat verotuksen vapaamatkustajia.
Tutkitaan asiaa siis tarkemmin. Viime vuonna uusista kotimaassa myydyistä ja käytettynä maahantuoduista autoista kerättiin verotuottoja hieman yli 1,2 miljardia euroa. Vastaava luku vuonna 2022 oli noin 100 miljoonaa euroa alempi. Samaan aikaan, kun autoverotuotto laski ennustettuun tahtiin noin 400 miljoonaan euroon, kasvoivat uusista autoista kannetut arvonlisäverotuotot jo 830 miljoonaan euroon. Nousua oli lähes 200 miljoonaa euroa. Näin siitäkin huolimatta, että autokaupan kysyntä on taantuman, korkokehityksen ja käyttövoimaepävarmuuden johdosta melkoisessa suossa.
Viime vuonna ensirekisteröityjen autojen keskihinta nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Niinpä Suomessa uutena myyty auto maksoi jo 48 000 euroa. Vain viisi vuotta sitten uuden auton keskihinta oli alle 35 000 euroa. Suurimpana yksittäisenä syynä keskihinnan nousuun oli sähköistyminen. Uuden sähköauton keskihinta kun on 56 000 euroa. Tästä summasta mäjähti valtion kirstuun arvonlisäverotuottoja komeat 11 700 euroa per myyty sähköauto. Vertailun vuoksi: viime vuonna myydystä keskimääräisestä bensiinikäyttöisestä autosta kertyi valtiolle verotuottoa noin 9 500 euroa, auto- ja arvonlisävero yhteenlaskettuna.
Autoilun vuosivero eli ajoneuvovero on bensiiniautolla keskimäärin noin 200 euroa. Sähköautojen ajoneuvoveroa korotettiin samalla, kun niiden autovero poistettiin vuonna 2021. Niinpä sähköautosta kannettava ajoneuvovero on keskimäärin 250 euroa/vuosi. Dieselautoista maksetaan toki vieläkin enemmän vuosiveroa, mutta näin tehdään siksi, että käyttövoimaverolla tasataan dieselin bensiiniä edullisempaa polttoaineveroa. Diesel on 26 senttiä/litra bensiiniä edullisemmin verotettua.
Väite siitä, että sähköautot ovat verotuksen vapaamatkustajia on siis väärä. Keskustelussa sähköautojen verotuksesta nostaakin päätään paitsi pintapuoleiset tiedot, myös perisynti kateus. Tavoite pitäisi olla, että tulevaisuudessa Suomessa maksettaisiin kaikista uusista autoista vain arvonlisävero.
Totta toki on, että sähköautojen käyttökustannukset ovat nestemäisiä polttoaineita edullisemman energian eli sähkön vuoksi polttomoottoriautoja alemmat. Ja tulevaisuudessa, sähköistymisen edetessä, tämä on valtion talouden kannalta suuri haaste. Siksi valtiovarainministeri Riikka Purran esille nostama ajatus, että tulevaisuudessa meidän tulee keksiä kokonaan uusia tapoja verottaa sähköistyvää liikennettä, on perusteltu. Itseasiassa, koko liikenteen verotus tarvitsee kokonaisuudistuksen. Ja ripeästi sittenkin.
Hallitus nakertaa liikenteen veropottia alentamalla tänä ja ensi vuonna polttoaineveroa yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi se alensi vuosittaista ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla. Samalla vääjäämätön jakeluvelvoitteen kiristäminen laskee polttoaineverotuottoa, sillä uusiutuvat polttoaineet ovat alemmin verotettuja kuin fossiiliset. Toisaalta uusiutuvat polttoaineet maksavat jo ennen veroja huomattavasti fossiilisia enemmän. Siksi niiden sekoitussuhteen korottaminen nostaa pumppuhintoja.
Lyhyellä aikavälillä verokertymän alenemaa olisi helpoin paikata korottamalla lievästi vuosittaista ajoneuvoveroa. Ei mukavaa sekään, mutta pakon edessä jotain lienee pakko tehdä. Esimerkiksi 50 euron korotus ajoneuvoveroon toisi valtion kassaan 150 miljoonaa euroa. Polttoaineveron korottaminen ei ole mahdollista paitsi poliittisesti (koska hallitus on sitä halunnut laskea), myös kansantaloudellisesti. Korotus heikentäisi vientimme kilpailukykyä ja kiihdyttäisi inflaatiota. Autoveron korotus ei ole mahdollista paitsi EU-oikeudellisista syistä, myös siksi että se saisi aikaan verotuottojen romahtamisen kysynnän suuntautuessa yhä enemmän ulkomailta tuotaviin käytettyihin autoihin. Lisäksi se hidastaisi liikenteen päästöjen alenemista ja vanhentaisi autokantaamme entisestään.
Pidemmällä tähtäimellä liikenteen verotus pitää järjestää kokonaan uudella tavalla. Tähän valtiovarainministeri Riikka Purrakin (ps.) Veronmaksajien Keskusliiton seminaarissa viittasi. Onpa uusi tapa sitten kilometrivero, tienkäyttömaksut tai joku muu, on syytä pitää mielessä, että sen pitää korvata nykyiset liikenteen verot. Jo nyt liikenteen kokonaisverotaso on Suomessa eräs EU:n kireimmistä.
