Sadat tuhannet osakekirjat muutetaan sähköisiksi ensi vuonna

Maanmittauslaitos ja pankit valmistelevat ensi vuodelle lainan vakuutena olevien osakekirjojen massasähköistämistä.
Espoolaisen kerrostalon osakekirja Espoossa 25. tammikuuta 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Espoolaisen kerrostalon osakekirja Espoossa 25. tammikuuta 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Lainan vakuutena olevien huoneistojen osakekirjojen massamuotoinen sähköistäminen alkaa ensi vuonna.

Pankeissa on 700 000 osakekirjaa huoneistojen lainojen vakuutena.

Nämä osakekirjat tullaan muuttamaan sähköisiksi, mikä on Maanmittauslaitoksen mukaan yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa, pankkien asiakkaille kätevämpää ja huoneistotietojärjestelmän kattavuuden kannalta hyvä asia.

− Jos huoneiston omistajalla on osakekirja nyt pankissa lainan vakuutena, voi hän vielä odotella rauhassa ohjeita. Mutta jos asunto vaihtaa omistajaa, pitää uuden omistajan rekisteröidä omistus Maanmittauslaitoksessa kahden kuukauden kuluessa omistuksen vaihdoksesta, huoneistojen omistuksen palveluista vastaava johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitoksesta kertoo tiedotteessa.

Massasähköistämistä koskeva laki astunee voimaan vuoden 2027 alusta. Maanmittauslaitos ja pankit valmistelevat ratkaisuja tietojen siirtoon.

Tämän hetken suunnitelman mukaan massasähköistäminen alkaa syksyllä 2027. Omistajan tehtäväksi jää hakea sähköistä omistusmerkintää Maanmittauslaitoksesta. Muut vaiheet hoitaa pankki yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.

Tällä hetkellä pankit perivät lainan vakuutena olevan osakekirjan sähköistämisestä keskimäärin 350 euron maksun.  Tulevan lain mukaan pankki ei peri asiakkaalta erillistä maksua.

Huoneiston omistajan maksettavaksi jää vain Maanmittauslaitoksen perimä maksu, jonka hinta määritellään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella myöhemmin.

− Tällä hetkellä omistuksen rekisteröinnin hinta on 92 euroa, millä katetaan Maanmittauslaitoksen kustannus osakekirjan sähköistämisestä. Ennakoimme, että massasähköistämisessä yksikkökustannus ei ainakaan ole tätä suurempi, Murtoniemi sanoo.

Helsingin kaupungin tiedossa on 469 tyhjää hintasäänneltyä asuntoa. Kaupunki ei tiedä, kuka Hitas-asunnoissa asuu.
Lukuisia kaupungin tuella rakennettuja omistusasuntoja on sijoituskäytössä.
Tavarat herättävät nostalgiaa, mutta aiheuttavat kiistoja kodeissa.
Mainos