Suomalaisista jopa 80 prosentilla on kodissaan vähintään yksi rempallaan oleva asia, joka ärsyttää. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat kodin säilytysratkaisut ja keittiö, joiden jälkeen vaivaa aiheuttavat kylpyhuone ja lattiat.
Yleisin syy ärsytykseen on kodin pintojen tai huonekalujen kuluminen ja huono kunto. Tämä käy ilmi lattianvalmistaja Pergon tutkimusyritys Sifolla teettämästä tutkimuksesta.
Suomalaisia ärsyttävät kodeissaan eniten huonot säilytysratkaisut (25 prosenttia) sekä keittiö (23 prosenttia). Joka viidettä (20 prosenttia) häiritsee jokin kylpyhuoneessa ja lähes yhtä monia kodin lattiapinnoissa (19 prosenttia).
Myös tapetit tai seinämaalit (13 prosenttia) sekä ovet (12 prosenttia) aiheuttavat tyytymättömyyttä.
Yleisin syy kodissa koettuun ärsytykseen on kuluminen tai huono kunto, jonka mainitsee kolmannes (33 prosenttia) vastaajista.
Epäkohdan korjaaminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista: yli joka viides (23 prosenttia) kokee, että ärsyttävän asian korjaaminen vaatisi suuremman remontin. Lisäksi 12 prosenttia kertoo lykänneensä kodin parannuksia taloudellisista syistä.
Unilinin Pohjois-Euroopan markkinointijohtaja Anders Börgdal ei pidä tuloksia yllättävinä.
– Vaikka kodin pintojen ja materiaalien kulumista ei voi kokonaan välttää, niiden kestävyyteen voi vaikuttaa hankintoja tehtäessä. Kun kotiin valitaan käyttöä kestäviä ja pitkäikäisiä materiaaleja, niitä ei tarvitse uusia yhtä usein, ja pitkällä aikavälillä voidaan näin vähentää sekä uusimisen tarvetta että siitä syntyviä kustannuksia, Börgdal toteaa tiedotteessa.
Kaikki epäkohdat eivät kuitenkaan liity kodin kuntoon. 18 prosenttia vastaajista kertoo ärsytyksen johtuvan siitä, ettei jokin kodin ratkaisu toimi käytännössä arjessa.
Tutkimuksen mukaan myös asumismuoto vaikuttaa tyytyväisyyteen omaa kotia kohtaan. Rivitalossa, paritalossa tai omakotitalossa asuvista 81 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen kotiinsa. Kerrostaloasujista vastaava osuus on matalampi, 74 prosenttia.
Tutkimus toteutettiin Sifon pohjoismaisessa verkkopaneelissa helmikuun 25.2.–9.3.2026. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 056 suomalaista, jotka olivat iältään 25–79-vuotiaita. Verkkopaneeli on rekrytoitu satunnaisotannalla ja edustaa väestöä kansallisesti.
LUE MYÖS:
Tällaisia koteja suomalaiset haluavat (VU 13.8.2026)