Tiesitkö, että yhdenkin työntekijän palkkaaminen aiheuttaa mittavan paperisodan viranomaisten kanssa? Velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi työterveyshuollon järjestäminen. Lisäksi sinun on käytävä työntekijän kanssa yksityiskohtaisesti läpi, millaisia vaaroja työpaikalla työskentelyyn liittyy.
Asia nousi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun yrittäjä ja mediapersoona Jari Sarasvuo kertoi, millaisen byrokratiasotkun avun palkkaaminen kotiin voi aiheuttaa. Verkkouutiset kertoi tapauksesta tässä jutussa.
Sarasvuon tapauksessa kyse oli kotiapulaisen palkkaamisesta. Jotta kaikki menisi asianmukaisesti työnantajavelvoitteet hoitamalla, työntekijälle on järjestettävä työterveydenhuolto sekä erillinen työhöntulotarkastus ja työturvallisuusriskikartoitus. Kun kodista tulee työpaikka, viranomaisen silmissä siitä tulee myös potentiaalinen vaarojen kohde.
Riskikartoituksessa käytiin läpi yksilöidysti ja tarkasti kaikki riskit, joita kotiapulaisen työhön liittyy. Niitä olivat esimerkiksi biovaara (vaippaa vaihtaessa voi mennä kakkaa aikuisen työntekijän suuhun), kemiallinen altistus (astianpesukonetta käyttäessä korkeakoulusta opettajaksi valmistunut työntekijä voi laittaa suuhun astianpesutabletin, mikä syövyttää sisäelimiä) ja psyykkinen kuormitus (työntekijä voi joutua todistamaan perheriitaa, mikä voi aiheuttaa terveydelle vaarallisen psyykkisen stressin vaaran).
Työsuojelusta vastaavia viranomaisia Suomessa ovat aluehallintovirastot. VU kysyi avilta, edellyttääkö työntekijän palkkaaminen todella tällaisten riskikartoitusten tekemistä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastajan Ulla Arvon mukaan asiassa on virallisesti kyse työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla. Arvon mukaan työpaikkaselvityksessä selvitetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta, ja siinä tunnistetaan työpaikan tarpeet työterveystoiminnalle. Selvitys tehdään yhteistyössä työpaikan edustajien ja työterveyshuollon ammattilaisten kanssa.
– Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan yhteistyössä työpaikan tarpeet ja altisteet tarkoituksenmukaisella tavalla, joiden perusteella työterveyshuolto tekee johtopäätökset työn ja työolosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioinnista sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset työnantajalle työn terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, Ulla Arvo selventää.
Tähän selvitykseen kuuluu myös riskien arviointi. Arvon mukaan se on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Viranomaisen mukaan riskien arvioinnin tavoitteena on varmistaa turvallinen, terveellinen ja sujuva työnteko.
– Riskien suuruus ja todennäköisyys priorisoivat toimenpiteitä ja niiden kohdennusta.
Velvoitteet ovat samat työpaikan koosta riippumatta
Arvo huomauttaa, että työnantajan velvoitteet eivät ole riippuvaisia työpaikan koosta. Työterveyshuolto on järjestettävä silloinkin, vaikka työntekijöitä olisi vain yksi.
Työterveyshuollon järjestäminen ja riskikartoitusten tekeminen yksittäisellekin työntekijälle aiheuttaa kustannuksia. Työsuojeluvalvonta ei ota kantaa siihen, millaisia kustannuksia työterveyshuollon toimintojen toteutuminen aiheuttaa. Arvon mukaan Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia silloin, kun toimenpiteet kohdistuvat ehkäisevään toimintaan. Näihin lukeutuvat myös edellä mainitut riskien kartoitukset.
Sarasvuon kertoma esimerkki on herättänyt keskustelua siitä, onko mittavien riskikartoitusten tekeminen yksittäiselle kodissa työskentelevälle työntekijälle tarpeellista. Etenkin, jos dokumentissa pitää eritellä mahdolliset vaarat kakan menemisestä suuhun aina tiskiainetabletin syömisestä aiheutuviin haittoihin asti.
Sarasvuon ulostulon jälkeen myös muut henkilöt ovat kertoneet vastaavanlaisista kokemuksista, joissa yksittäisen työntekijän palkkaaminen johti mittavaan byrokratiasotkuun viranomaisten kanssa.
Arvo toteaa yleisellä tasolla, että työpaikkaselvityksessä tulee käsitellä työpaikalla esiintyvät altistus ja kuormitustekijät sekä arvioitava näiden terveydellinen merkitys työntekijöille.
– Toimenpidesuositukset tulee sisältää muun muassa suositukset asianmukaisista suojaimista altistuksista aiheutuvien terveyshaittojen ja vaarojen välttämiseksi, hän vastaa.
Ulla Arvon mukaan työpaikan koko ei kerro sitä, millaisia haitta-, vaara- ja altistustekijöitä työhön voi liittyä.
Siksi lain mukaan selvitys on tehtävä, vaikka työpaikka olisikin vain tavallinen asuinhuoneisto. Viranomaisen valvonnan kannalta sillä ei ole merkitystä, onko työpaikka kotiympäristössä vai ei.
– Koti täyttää työpaikan tunnusmerkit silloin, kun koti toimii työn teon paikkana työsuhteessa toimivalle henkilölle, Arvo summaa.
LUE MYÖS:
Jari Sarasvuon uskomaton tarina sääntö-Suomesta – ”Viranomainen väitti valehteluksi”