Verorahoitteinen Yle käyttää verovaroja tehokkaasti, ilmenee sen itsensä tilaamasta selvityksestä.
Viime vuonna Ylen kokonaiskulut olivat 528,9 miljoonaa euroa. Suurin menoerä olivat henkilöstökulut, joihin upposi 262,1 miljoonaa euroa.
Ylen tilaaman selvityksen toteutti ulkopuolinen konsulttiyhtiö Spring Advisor. Tehokkuusselvityksen mukaan Ylen reaalikustannukset ovat laskeneet 15 prosenttia vuosina 2014–2025. Samalla henkilöstömäärä on supistunut 17 prosenttia.
Viime vuosina vähennykset ovat jatkuneet. Vuosina 2024–2026 Ylen kokonaishenkilöstömäärä on laskenut 13 prosenttia. Myös esihenkilöiden määrä on supistunut samassa suhteessa.
Yle on karsinut myös kiinteistöjään ja kalustoaan. Koneiden ja laitteiden määrä on selvityksen mukaan vähentynyt 53 prosenttia vuosina 2014–2025. Tuotantoautojen määrä on laskenut 27 prosenttia ja käytössä olevat neliöt 23 prosenttia.
Noin neljännes Ylen kuluista eli noin 125 miljoonaa euroa kuuluu julkisen hankintalain piiriin. Selvityksen mukaan tämä tarkoittaa, että kyseisten hankintojen hinnat ovat markkinatestattuja.
Saadaanko verorahoille vastinetta?
Selvityksessä tarkasteltiin Ylen sisäisen tehokkuuden lisäksi yhtiön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Yle ja sen tuottamat sisällöt ovat joutuneet toistuvan arvostelun kohteeksi. Monet arvostelijat ovat kokeneet, ettei Ylen tarjoama sisältö anna vastinetta heidän maksamalleen Yle-verolle. Veroa joutuu maksamaan, vaikka ei kuluttaisi Ylen sisältöjä tai palveluita. Yle-veron suuruus on enintään 160 euroa vuodessa.
Ylen tilaaman selvityksen mukaan suomalaiset saavat kuitenkin Ylestä verorahoilleen ”poikkeuksellisen vahvan vastineen”. Arvio perustuu vertailuun muiden pohjoismaisten julkisen palvelun yhtiöiden NRK:n, DR:n ja SVT:n kanssa.
Yle tavoittaa selvityksen mukaan viikoittain 91 prosenttia suomalaisista. Toisaalta monet yhtiön vaikuttavuusmittarit ovat olleet viime vuosina lievässä laskussa ja kilpailu kansainvälisten alustojen kanssa on kiristynyt.
Karsittavia menoja löytyy
Selvitys ei myöskään katso Ylen tehostamistyön olevan valmis. Yhtiön pitäisi sen mukaan keventää edelleen kiinteistökantaansa, kehittää toimintamallejaan ja prosessejaan sekä hyödyntää tekoälyä nykyistä laajemmin.
– Selvityksestä käy hyvin ilmi, kuinka Yle on tehostanut toimintaansa jatkuvasti reilun kymmenen vuoden ajan. Toisaalta selvityksen havainnot kirittävät meitä toimimaan jatkossakin tehokkaasti ja uudistumaan, Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten sanoo tiedotteessa.
Tehokkuusselvityksen tilaamisen taustalla on Yle-lain muutos, joka velvoittaa Ylen hallintoneuvostoa valvomaan julkisen palvelun varojen tehokasta ja avointa käyttöä.
Selvitys tehtiin Ylen hallintoneuvoksen tilauksesta. Selvityksen tehtävänä ei ollut arvioida Ylelle laissa määriteltyä julkisen palvelun tehtävää eikä yhtiön strategiaa.
LUE MYÖS:
Yle avasi kulujaan: Tänne verorahat uppoavat