Neuvostoliiton Karjalan rintaman joukot tunkeutuivat välirauhan solmimisen jälkeen Suomeen Vuokkiniemen ja Uhtuan kautta sekä Kiestingin suunnasta. 26. armeijan sotilaita oli noin 10 000, ja he asettuivat miehittämään Suomussalmen itäosaa ja Kuusamon aluetta kahdeksi kuukaudeksi syyskuun puolivälissä 1944.
Sotahistorioitsija Mika Kulju on selvittänyt miehityksen syytä etsien tietoja venäläisistä lähteistä.
– Neuvostoliitto halusi panttialueet sille, että välirauhansopimusta noudatettiin. Itänaapuri halusi osoittaa pystyvänsä tarvittaessa miehittämään Suomea, Kulju kertoo.
Rauhansopimukseen sisältyi lupaus siitä, että saksalaiset ajetaan maasta. Heitä oli Lapissa ja Pohjois-Suomessa Lapin sodan alkaessa syyskuun puolivälissä 1944 noin 200 000 – siis enemmän kuin Lapissa oli asukkaita. Neuvostoliiton päähuomio oli arktisella alueella Petsamossa, ja sille oli eduksi, että saksalaisjoukkoja sidottiin Lapin sotaan.
Valinta johtui taisteluiden painopisteistä
Entä miksi juuri Suomussalmi ja Kuusamo joutuivat toimimaan panttialueina Neuvostoliitolle? Kuljun mukaan tämä johtui yksinkertaisesti paikkakuntien sijainnista.
– Kuusamo oli Kiestingin korkeudella, joka kuului taisteluiden painopistealueisiin, ja Suomussalmi oli toisen painopistealueen eli Uhtuan korkeudella, hän sanoo.
Miehitykseen liittyy Mika Kuljun mukaan eräs mielenkiintoinen yksityiskohta.
– Puna-armeija keräsi sen aikana alueelta sotaromua, joka oli peräisin Raatteen tien taistelusta talvisodan ajalta. Neuvostoliitto käytti sitä sotateollisuutensa kierrätysmateriaalina.

Itänaapuri ei sen sijaan ollut kiinnostunut joukkohaudoista, joissa lepää yhä tuhansia Raatteen tien taisteluissa kaatuneita ukrainalaisia sotilaita.
Kuusamo ryöstettiin kahteen kertaan
Miehityksen aikana Suomussalmen itäosa ja Kuusamo muodostivat kokonaisuuden, jonka huoltoreittinä puna-armeija käytti Suomussalmelta Perangan kautta Kuusamoon kulkevaa tietä.
Suomussalmella asutus oli harvaa, Kuusamossa taas oli aluekeskus. Miehittäjät ottivat evakuoiduista taloista tarvitsemansa ja enemmänkin. Kuusamon ryöstivät ensin saksalaiset ja sen jälkeen venäläiset.
– He veivät sen, mitä oli jäänyt jäljelle, lasteittain siviilien omaisuutta sotasaaliina. Kuusamo ryöstettiin ja tuhottiin perinpohjaisesti, Kulju kertoo.
Everstiluutnantti Juhani Susineva on todennut Savon Sanomissa vuonna 2008 julkaistussa artikkelissa, että syrjäkyliltä hävisivät astiat, hetekat ja jopa muikkunuotat. Susinevan mukaan venäläiset perustivat varuskuntansa Kuusamon kirkonkylään korsuihin ja harvoihin ehjäksi jääneisiin rakennuksiin ja parakkeihin. He ulottivat partiointinsa kymmeniä kilometrejä Ouluun, Rovaniemelle ja Sallaan päin.
Ketkä polttivat Kuusamon kirkon?
Kuusamon miehitykseen liittyy myös eräs suomalaisen sotahistorian kiistellyistä arvoituksista: Polttivatko Kuusamon kirkon alueelta vetäytyneet saksalaiset vai venäläiset miehittäjät?
Kuusamon vanha kirkko poltettiin syksyllä 1944, ja virallisen historiankirjoituksen mukaan sen polttivat saksalaiset perääntyessään Kiestingin suunnalta Kuusamoon. Asiasta kiistellään kuitenkin edelleen. Koillismaan sotahistoriaa tutkineen tietokirjailija Tuomo Kallioniemen mukaan kirkon polttivat venäläiset.
Mika Kuljun mielestä täyttä varmuutta asiasta ei ole vieläkään.
– Saksalaisista lähteistä löytyy ilmakuva, jossa kirkko näyttää olevan pystyssä saksalaisten jättäessä aluetta. On myös kerrottu tarinaa, että Kuusamon kirkon penkkejä löytyi venäläisten rakennuttamista korsuista, eli he olisivat tuhonneet kirkon. Asia on Kuusamossa edelleen tunnelatautunut, Kulju sanoo.

Kuusamon kirkonkellot kuitenkin säilyivät. Ne löydettiin 1950-luvun lopulla, kun saksalaisia sotaveteraaneja tuli käymään.
– Tällä reissulla he osoittivat paikan, johon kirkonkellot oli haudattu. Saksalaisten selitys asialle oli se, että kun kyseinen yksikkö oli lähtenyt Kuusamosta, he olivat halunneet arvokkaiden kirkonkellojen säilyvän, koska he tiesivät venäläisten polttavan kirkon, Kulju kertoo.
Miehitys loppui marraskuussa
Suomussalmen itäosien ja Kuusamon miehitys loppui, kun Neuvostoliitto näki, että rauhansopimuksen ehdoista pidettiin kiinni. Puna-armeija vetäytyi Kuusamon-Suomussalmen alueelta marraskuun puolivälissä 1944 rajan yli omalle puolelleen.
Neuvostoliitto miehitti jatkosodan jälkeen myös Sallaa ja Ivaloa, jossa miehitys jatkui peräti syksyyn 1945.
Kuusamolaiset evakkoperheet saivat sisäasiainministeriöltä paluuluvan vasta 13.3.1945 alkaen.
Lapin sodassa ja Kainuun miehityksessä on Kuljun mukaan yhä paljon tutkittavaa. Hän aikoo selvittää perusteellisesti Suomussalmen itäosan miehitystä siirryttyään Raatteen portin eli Talvisotamuseon johtajaksi. Kulju on jo valittu tehtävään, ja hän aloittaa pestinsä vuonna 2027.