Ruotsissa eläkeläisjärjestö SPF Seniorerna arvostelee maan eläkejärjestelmää siitä, että pitkä työura näkyy monilla vain vähän eläkkeen suuruudessa.
Järjestön tuoreen Arbetslivets värde för pensionen -raportin laskelmissa mediaanipalkkaa saanut ja 40 vuotta kokoaikaisesti työskennellyt henkilö saa eläkettä verojen jälkeen 18 708 kruunua eli noin 1 654 kuukaudessa.
Täyden perusturvan vertailutaso on 17 776 kruunua eli 1 572 euroa. Eroa jää siis vain 82 euroa kuukaudessa.
SPF Seniorerna käyttää erosta käsitettä respektavstånd. Järjestön mukaan eläkkeen pitäisi olla pitkän työuran jälkeen selvästi korkeampi kuin ihmisellä, jolla on ollut vain vähän tai ei lainkaan työansioita.
– Tässä on valtava kuilu. Pitkä työura ei yksinkertaisesti näy riittävän selvästi eläketulossa, järjestön puheenjohtaja Maria Larsson sanoo.
Laskelmissa selvä ero perusturvaan syntyy vasta palkansaajien parhaiten ansaitsevalle neljännekselle.
SPF Seniorerna katsoo tämän tarkoittavan, että noin kolmella neljästä palkansaajasta pitkä työura tuottaa eläkkeeseen vain pienen tai olemattoman eron suhteessa perusturvaan. Laskelmien esimerkkihenkilöt ovat työskennelleet kokoaikaisesti 25-vuotiaasta 65-vuotiaaksi.
Samanlainen ilmiö näkyy järjestön mukaan jo eläkkeellä olevien tuloissa. Kaikkien vähintään 65-vuotiaiden mediaanieläkkeeksi arvioidaan vuonna 2026 verojen jälkeen 17 296 kruunua eli 1 529 euroa kuukaudessa. Se on 42 euroa vähemmän kuin raportissa käytetty täyden perusturvan vertailutaso.
Vertailu ei tarkoita, että työskentely itsessään pienentäisi eläkettä. Mediaaniluku koskee nykyisiä eläkeläisiä erilaisine työurineen, kun taas 17 776 kruunun perusturva on laskennallinen esimerkki täydestä garantipensionista ja enimmäismääräisestä asumistuesta verojen jälkeen.
Ruotsin Pensionsmyndighetenin mukaan täysi takuueläke on vuonna 2026 yksin asuvalle enintään 11 988 kruunua eli 1 060 euroa kuukaudessa ennen veroja. Ruotsalainen perusturvan käsite ei siten vastaa suoraan esimerkiksi Suomen takuueläkettä.
Aiemmin esillä 46 vuoden työura
Verkkouutiset kertoi elokuussa ruotsalaisesta Birgitta Sjögrenistä, joka työskenteli 46 vuotta, mutta sai eläkettä vain 13 500 kruunua eli noin 1 220 euroa kuukaudessa.
Sjögren työskenteli suurimman osan urastaan lähihoitajana ja kertoi pärjäävänsä taloudellisesti lähinnä puolisonsa suuremman eläkkeen ansiosta.
SPF Seniorernan uusi raportti nostaa saman kysymyksen koko järjestelmän tasolle. Sen mukaan 232:ssa Ruotsin 290 kunnasta mediaanieläke jää vähintään 300 kruunua täyden perusturvan vertailutason alapuolelle.
Järjestö korostaa, ettei se pidä pienituloisten perusturvaa liian korkeana. Sen mukaan ongelmana on sen sijaan ansioihin perustuvan eläkkeen matala taso.
SPF Seniorerna esittää ensimmäiseksi keinoksi eläkemaksun nostamista 18,5 prosenttiin ja järjestelmän tasapainon tarkistamista niin, että suurempi ansaittu eläke näkyisi nykyistä selvemmin eläkeläisen käytettävissä olevissa tuloissa.
LUE MYÖS:
Birgitta työskenteli 46 vuotta – eläke jäi 1200 euroon (VU 11.8.2026)