Ruotsin ilmapuolustus pystyy suojaamaan vain kahta kaupunkia

Venäjä on tutkijan mukaan niskan päällä ohjusten ja droonien tuotannossa.
Ruotsalaisia sotilaita ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjä. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER
Ruotsalaisia sotilaita ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjä. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Ruotsissa on herännyt huoli ilmapuolustuksen tasosta. Syynä on Venäjä, joka syöksee jatkuvalla syötöllä kamikaze-drooneja, risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia Ukrainaan. Sotilasasiantuntijoiden mukaan näin Venäjä toimisi myös hyökkäyksessä Natoa vastaan, kertoo Dagens Nyheter.

– On todennäköistä, että he tekisivät täsmälleen sitä, mitä he tekevät Ukrainassa, sanoo ohjusasiantuntija ja tohtorikoulutettava tutkija Fabian Hoffmann Oslon yliopistosta DN:lle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän iskut hänen mukaansa kohdistuisivat väestökeskuksiin ja infrastruktuuriin.

– Venäjä tietää, ettei se todennäköisesti voittaisi pitkittynyttä ja tavanomaista sotaa Natoa vastaan. Niinpä suunnitelmana on eskaloida nopeasti ja aiheuttaa suuria tappioita, jotta vastustaja taipuisi jo varhain konfliktissa, Hoffmann sanoo.

Naton jäsenmaiden ohjusten ja hyökkäysdroonien tuotanto on jäänyt pahasti jälkeen Venäjästä. Hoffmannin mukaan venäläiset asetehtaat valmistavat vuosittain yli 1 000 ballistista ohjusta, yli 2 000 risteilyohjusta ja lähes 30 000 hyökkäysdroonia.

– Nämä ovat kolossaalisia lukuja, hän toteaa.

– Venäjän kyky uhata kohteita syvällä Naton alueella on erittäin merkittävä.

Ruotsin ilmatorjuntarykmentti LV6:n varakomentaja Jan Ohlson myöntää DN:lle, että ilmapuolustus ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla.

Poimintoja videosisällöistämme

– Emme pysty puolustamaan kovin suurta osaa Ruotsin pinta-alasta. Meidän on pakko valita, hän sanoo.

Ruotsin ilmapuolustus pystyy suojelemaan samanaikaisesti vain Tukholmaa ja Göteborgia, jossa sijaitsee strategisesti tärkeä satama.

– Haluaisin, että meillä olisi ilmatorjuntaa niin, että voisimme suojata neljää-viittä suurinta kaupunkiamme ja kaikkia lentotukikohtiamme, Ohlson toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ruotsin hallitus ilmoitti kesällä osoittavansa yhdeksän miljardia kruunua eli noin 800 miljoonaa euroa ilmatorjunnan hankintaan neljälle prikaatille ja Gotlannin taisteluryhmälle.

Ohlsonin mukaan summa ei ole riittävä.

– Ukrainassa on nähty, että Venäjä ampuu sairaaloihin ja asuinalueille. Joten sanoisin, että meidän pitäisi ehkä hankkia kymmenen kertaa niin paljon ilmatorjuntaa kuin meillä on nyt, hän toteaa.

Ruotsalaisyhtiö on tiettävästi hankkeen taustalla.
Alkuperäisen suunnitelman mukaista vahvaa pääiskua ei koskaan toteutettu.
Venäjän vaunut häviävät yleensä taistelussa liikkuvuuden, suojauksen ja tähtäysjärjestelmien osalta.
Mainos