Ruotsin hallitus on päättänyt noin 17 miljardin kruunun eli hieman alle 1,5 miljardin euron menonlisäyksistä.
Kevään budjettiesitys julkaistiin maanantaina. Tiedotteen mukaan menonlisäyksillä pyritään suojaamaan Ruotsin hyvinvointijärjestelmää ja panostamaan puolustukseen ja turvallisuuteen.
Nordean tästä löytyvässä Ruotsi-katsauksessa nostetaan esiin kuuden miljardin kruunun lisäpanostus paikallishallinnoille, 1,8 miljardin kruunun satsaus lääkehoidon tukiin ja 1,4 miljardia kruunua vankeinhoitolaitokselle. Nordea huomauttaa, että paikallishallinnon tukemisen tarkoituksena on estää irtisanomisia terveydenhoitosektorilla.
Ruotsin hallituksen tiedotteessa painotetaan inflaation vaikutusten torjuntaa kotitalouksien ostovoimaa tukevilla toimilla, työllisyyden lisäämistä työnteon kannustimiin vaikuttamalla ja kasvua edistäviä rakenteellisia toimia.
Nordean katsauksessa todetaan Ruotsin hallituksen kiinnittäneen nyt tavallista enemmän huomiota ensi syksynä julkistettavaan vuoden 2025 budjettiin. Luvassa kerrotaan olevan lisää satsauksia infrastruktuurihankkeisiin, teollisuuspolitiikan uudistuksia ja useita hallituksen lupaamia kotitalouksien verojen alennuksia.
– Hallitus vaikuttaa valavan perustaa suuremmille uudistuksille heti kun inflaation katsotaan olevan hallinnassa, arviossa sanotaan.
Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Ensi vuodelle povataan kuitenkin 2,5 prosentin talouskasvua ja vuodelle 2026 3,2 prosentin kasvua.
Ruotsin talous on merkittävästi Suomea paremmalla tolalla. Julkisyhteisöjen velka oli Suomessa vuonna 2022 73,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa luku oli vain 32,9 prosenttia.
Myös työn tuottavuudessa on jääty selvästi jälkeen länsinaapurista. Emeritusprofessori Matti Pohjolan Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa tänä vuonna julkaistun artikkelin mukaan työn tuottavuus kasvoi Ruotsissa keskimäärin 2,3 prosenttia vuosina 2001-2021. Suomessa kasvua tuli keskimäärin taas vain 1,2 prosenttia. Pohjolan mukaan Suomen ongelmana ei ole investointien ja pääoman puute vaan kokonaistuottavuuden heikko kasvu ja korkean tuottavuuden pääoman puute. Verkkouutiset kertoo vertailusta lisää tässä jutussa.
Yle kertasi Suomen eroa Ruotsiin ja Tanskaan hiljattain tästä löytyvässä jutussa. Siinä Suomea tituleerattiin suoraan pohjoismaisittain ”talouden surkimukseksi”. Jutussa huomautettiin muun muassa, että vaikka Suomessa tehdäänkin työtunteja yhtä paljon kuin Ruotsissa ja lähes yhtä paljon kuin Tanskassa, syntyy verrokkimaissa bruttokansantuotetta aivan toisella tavalla.
Samaan aikaan Ruotsissa tehdään mukavan kokoisia menolisäyksiä. Ei mene tasan vadelmaveneet. https://t.co/StbAoS5jpY
— Juho Kostiainen (@JuhoKostiainen) April 16, 2024
