Ruotsissa astui 1. syyskuuta voimaan lakimuutos, jonka tarkoituksena on lisätä rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotuksia.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi hallituksen esityksen kesäkuussa. Uuden pääsäännön mukaan rikos voi olla peruste karkotukselle jo silloin, kun siitä määrättävä seuraamus on sakkoa ankarampi.
Aiemmin pelkkä sakkoa ankarampi rangaistus ei yleensä riittänyt, Sveriges Radio kertoo. Sen lisäksi edellytettiin esimerkiksi riskiä rikosten jatkumisesta tai sitä, että rikoksen rangaistusarvo vastasi vähintään kuuden kuukauden vankeutta. Uudistuksessa nämä lisäedellytykset poistettiin yleisestä säännöstä.
Karkotus ei silti seuraa automaattisesti jokaisesta sakkoa ankarammasta tuomiosta. Tuomioistuimen on edelleen arvioitava karkotusta vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja sekä sitä, onko ratkaisu oikeasuhtainen.
Esimerkiksi henkilön siteet Ruotsiin otetaan SVT:n mukaan arvioinnissa huomioon. Pakolaisiin ja ETA-maiden kansalaisiin sovelletaan lisäksi erityisiä, tiukempia edellytyksiä, jotka johtuvat Ruotsin kansainvälisistä ja EU-oikeudellisista velvoitteista.
Maahantulokiellot pitenevät
Samalla kiristettiin sääntöjä siitä, kuinka pitkäksi ajaksi karkotettu voidaan estää palaamasta Ruotsiin.
Jos rikoksen rangaistusarvo vastaa alle kuuden kuukauden vankeutta, maahantulokiellon lähtökohtainen pituus on uuden lain mukaan viisi vuotta. Kun rangaistusarvo on vähintään kuusi kuukautta mutta alle puolitoista vuotta vankeutta, kielto määrätään normaalisti kymmeneksi vuodeksi.
Jos rikoksen rangaistusarvo vastaa vähintään puolentoista vuoden vankeutta, maahantulokielto määrätään lähtökohtaisesti ilman määräaikaa. Aiemmin toistaiseksi voimassa olevan kiellon lähtökohtainen raja oli kahden vuoden vankeutta vastaava rikos.
Myös syyttäjien velvollisuudet muuttuvat. Syyttäjän on uuden lain perusteella vaadittava karkotusta, kun ulkomaalaista syytetään rikoksesta, joka täyttää karkottamisen edellytykset.
Tavoitteena enemmän karkotuksia
Ruotsin hallitus on perustellut uudistusta sillä, että rikosten perusteella tehtyjä karkotuksia on ollut sen mielestä liian vähän. Vuonna 2024 käräjäoikeudet antoivat 723 tuomiota, joihin sisältyi karkotuspäätös.
Vuosina 2020–2023 karkotuspäätös sisältyi keskimäärin 6,3 prosenttiin niistä ulkomaalaisia koskevista tuomioista, joissa seuraamus oli sakkoa ankarampi.
Lakiesitys herätti valmisteluvaiheessa myös arvostelua. Esimerkiksi Ruotsin asianajajaliitto, syyttäjäviranomainen ja useat tuomioistuimet suhtautuivat osaan muutoksista kriittisesti.
Huolta aiheuttivat muun muassa karkotusvaatimusten määrän kasvu lievemmissä rikoksissa, käsittelyaikojen pidentyminen ja viranomaisten työmäärä.
LUE MYÖS:
Yli 300 poliitikolla on Ruotsissa yhteyksiä jengirikollisuuteen (VU 7.5.2026)