Vuoden jatkunut Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaa on ruotsalaistutkija Robert Dalsjön mukaan osoittanut, että lännessä oli huomattavasti yliarvioitu Venäjän asevoimien suorituskykyä, mutta aliarvioitu Venäjän vaarallisuutta – etenkin sen valmiutta sotaan, riskinottohalua ja raakuutta.
– Raakuus ei varmaankaan ole työtapaturma, vaan osa Venäjän sodankäyntitapaa, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) tutkimusjohtajana toimiva tohtori Dalsjö arvioi Officerstidningen-lehden referoimassa muistiossaan.
Venäjän sotilaallista kapasiteettia on hänen mukaansa todennäköisesti arvioitu lännessä väärin siksi, että vastustaja on oletettu pohjimmiltaan samankaltaiseksi kuin me itse. Esimerkkinä hän mainitsee Venäjän järjestelmistään, suorituskyvyistään ja henkilöresursseistaan esittämien väitteiden vaikutuksen läntisiin arvioihin.
– Olemme kritiikittömästi levittäneet venäläistä propagandaa hyväksymällä heidän antamansa tiedot, Dalsjö toteaa.
Venäjän esittämien väitteiden pohjalta on pyritty hänen mukaansa kokoamaan palapeliä soveltaen länsimaista rationaalista järkeilyä. Näin oli muun muassa päädytty otaksumaan, että Venäjä ei hyökkäisi Ukrainaan, koska joutuisi maksamaan siitä liian kovan hinnan.
– Silloin emme ole ottaneet huomioon, mitä historia opettaa. Tällaiset päätökset tehdään hyvin usein tunnepohjaisesti. Lisäksi asialla on inhimillinen ulottuvuus: Vladimir Putinia ja hänen lähipiiriään on ohjannut halu kostaa, palauttaa Venäjän imperiumi sekä asema, johon Venäjällä on olevinaan peritty oikeus.
Erityisen raskaasti lännessä oli Dalsjön mukaan yliarvioitu Venäjän kykyä ilmaherruuden saavuttamiseen.
– Sen enempää Venäjä kuin Ukrainakaan ei ole pystynyt sitä saavuttamaan, lähinnä Ukrainan vahvojen ja sitkeiden ilmavoimien ansiosta. Ilmatilasta on näin tullut eräänlainen ei-kenenkään-maa, jossa molemmat osapuolet voivat operoida, mutta suurella riskillä, Dalsjö sanoo.
– On hyvin yllättävää, että Venäjän ilmavoimien rooli on ollut niin pieni ja että olemme olleet niin väärässä niiden kyvykkyydestä. Ne ovat välttäneet toimimasta alueilla, joilla heidän oma tutkapeittonsa ja tutkajärjestelmänsä ovat puutteelliset, hän toteaa. Venäjä näyttääkin hänen mukaansa oleva uhka ensisijaisesti rajanaapureilleen ja liittolaisilleen.
– Alle 300 kilometrin etäisyydellä rajasta se on selvästi vaarallinen, sillä niin pitkälle se pystyy huolehtimaan logistiikasta ilman omia rautateitään, ja niin kauas venäläiset lentokoneet uskaltautuvat lentämään. Yli 300 kilometrin etäisyydelle se voi toimia lähinnä risteily- ja ballistisin ohjuksin sekä sabotaasilla ja muin vastaavin keinoin.
