Luonnonvarakeskus Luken tuoreen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen mukaan ruuan hinnannousun odotetaan hidastuvan selvästi ja kääntyvän laskuun kuluvan vuoden lopussa.
Tämä johtuu siitä, että ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, hinnat ovat laskussa. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat laskeneet edellisvuoden huippulukemista niin maailmalla kuin Suomessa.
Luken mukaan viime vuonna 2022 ruoan hintaan kohdistui poikkeuksellista nousupainetta, kun ruuan tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten hinnat nousivat merkittävästi.
Suurimmat hinnannousut viime vuoden aikana nähtiin tuoreella kalalla (31,9 %), kananmunissa (25,0 %), kahvissa (37,5 %) ja jauhoissa (28,7 %). Ruoan hinta nousi viime vuonna keskimäärin 10,5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Hinnat jatkoivat reipasta nousuaan vielä alkuvuonna 2023 kustannuspaineiden tullessa viiveellä elintarvikkeiden hintoihin. Luke ennakoi hintojen kuitenkin kääntyvän laskuun kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla.
– Vuoden 2023 keskimääräinen hintataso tulee silti olemaan 7–8 prosenttia edellisvuotta korkeampi alkuvuoden hintojen nousun seurauksena, toteaa tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta.
Lihan kulutus ja tuotanto laskussa
Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Sekä lihan kulutus että tuotanto vähenivät viime vuonna ja molempien ennustetaan supistuvan edelleen tänä vuonna.
Hintojen nousun myötä kulutus on siirtymässä edullisempiin tuoteryhmiin. Lihan kulutuksessa suurin lasku koettiin viime vuonna naudanlihassa ja lihan tuotannossa sianlihassa.
Viime vuodelle ennustettu siipikarjanlihan kulutuksen kasvu yli sianlihan kulutuksen jäi toteutumatta kulutuksen jäädessä molemmissa edellisvuoden tasolle. Sianliha säilyttänee suosituimman lihan aseman myös vuonna.
Pitkään vakaana jatkunut naudanlihan kulutus lähti sitä vastoin viime vuonna voimakkaaseen laskuun hinnannousun ja kuluttajien ostovoiman heikentymisen myötä.
Elintarvikeviennin ja -tuonnin arvot kasvoivat
Viime vuonna elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita vietiin Suomesta yhteensä yli 1,8 miljardin euron arvosta, eli peräti 18 prosenttia edellisvuotta enemmän, vaikka viennin määrä laski.
Arvon muutos selittyy elintarvikkeiden jyrkällä hinnannousulla maailmalla. Elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita puolestaan tuotiin Suomeen viime vuonna yli 5,5 miljardin euron arvosta, joten elintarvikekaupan alijäämä laajeni 3,7 miljardiin euroon.
Suomalaisten elintarvikkeiden viennistä naapurimaiden, Ruotsin, Viron, Venäjän ja Norjan, yhteenlaskettu osuus oli viime vuonna vähän yli 39 prosenttia. Kiinan osuus viennistä oli yhdeksän prosenttia ja Saksan seitsemän.
Suomeen on tuotu eniten elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita jo usean vuoden ajan Saksasta. Ruotsin rooli on ollut kasvava toiseksi suurimpana alkuperämaana. Saksan ja Ruotsin yhteenlaskettu osuus yltää yli neljännekseen koko Suomen elintarviketuonnista.
