Suomi laahaa muun Euroopan perässä tekoälyn hyödyntämisessä, selviää SD Worxin tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Lisäksi palkanlaskennan kehittäminen ja työlainsäädännön noudattaminen kiinnostavat suomalaisyrityksiä vähemmän kuin muita vastaavia eurooppalaisia yhtiöitä. Suomalaiset hallitsevat myös palkanlaskennan ulkoistamisen heikommin kuin eurooppalaiset kilpailijansa.
Vain joka kahdeksas suomalaisyritys (13 %) hyödyntää tekoälyä palkanlaskennassa. Muualla Euroopassa kolminkertainen määrä (lähes 30 %) yrityksistä on jo hypännyt tekoälykelkkaan palkkahallinnossa.
– Tutkimustulokset herättävät huolta. Eurooppalaiset kilpailijamme porskuttavat jo täydellä teholla palkkahallinnon tekoälyajassa, kun me Suomessa vielä osittain mietimme, uskallammeko ottaa ensimmäistä askelta. Tällainen varovaisuus voi maksaa kansantalouden kilpailukyvylle kalliin hinnan myöhemmin, SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila toteaa tiedotteessa.
Itäeurooppalaiset suomalaisten edellä
Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset nukkuvat ruususen unta palkanlaskennan kehittämisen suhteen. Eurooppalaisista noin joka seitsemäs yritys (14 %) arvioi, että palkanlaskennan kehittämisessä on paineita, kun suomalaisista yrityksistä tätä mieltä on vain kuusi prosenttia.
Samaan aikaan itäeurooppalaiset ovat havahtuneet todellisuuteen. Siellä jopa nelinkertainen määrä yritysjohtajia tunnistaa kehitystarpeet. Esimerkiksi romanialaisista yritysjohtajista 27 prosenttia ja puolalaisista 24 prosenttia näkee palkanlaskennassa kehitettävää.
– On osin hämmentävää, että maat, jotka aloittivat digitalisaation isossa kuvassa takamatkalta, ovat nyt ohittamassa meitä. Vain kuusi prosenttia suomalaisyrityksistä näkee kehityspaineita palkanlaskennassa, kun Romaniassa ja Puolassa osuus on noin neljänneksen. Suomalaisten sokeus kehitystarpeille on signaali, joka voi näkyä kansallisessa kilpailukyvyssä, Uotila sanoo.
Aikomusten ja tekojen välinen kuilu näkyy työlainsäädännössä
Tutkimus paljastaa, että suomalaisyritykset säästävät väärässä paikassa. Tulosten mukaan työlainsäädännön noudattaminen ei kiinnosta suomalaisia yhtä paljon kuin muita eurooppalaisia.
Vain murto-osa suomalaisyrityksistä (13 %) on tehnyt investointeja sopeutuakseen riittävästi muuttuvaan lainsäädäntöön. Muualla Euroopassa lähes joka toinen yritys (47 %) investoi muuttuvaan lainsäädäntöön.
Enemmistö suomalaisista työnantajista (62 %) kuitenkin seuraa henkilöstöhallintoon liittyviä EU-säädöksiä miltei yhtä aktiivisesti kuin eurooppalaiset kollegansa (66 %).
– Tutkimuksemme paljastaa merkillisen kuilun aikomusten ja tekojen välillä. Suomalaispomot väittävät seuraavansa EU-säädöksiä yhtä tunnollisesti kuin eurooppalaiset kollegansa, mutta investoinnit kertovat toista tarinaa. Herää kysymys, onko lainsäädännön seuraaminen meillä vain näennäistä kiinnostusta ilman riittäviä tekoja, Uotila pohtii.
Eurooppalaiset säästävät ulkoistamalla, suomalaiset rämpivät perässä
Kaikista eurooppalaisista yrityksistä yli kolmannes (36 %) on ulkoistanut palkanlaskentansa osittain. Osuuden odotetaan nousevan 41 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Tutkimus paljastaa, että suomalaiset hallitsevat palkanlaskennan ulkoistamisen heikommin kuin eurooppalaiset kilpailijansa. Muualla Euroopassa puolet yrityksistä kertoo, että ne ovat saavuttaneet merkittäviä säästöjä joko ulkoistamalla palkanlaskentansa tai käyttämällä sisäistä palkanlaskentaohjelmistoaan yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Suomessa sen sijaan vain 39 prosenttia yrityksistä kertoo saavuttaneensa samanlaisia tuloksia.
– Tämä on hälyttävä esimerkki suomalaisesta johtamiskulttuurista. Kun eurooppalaiset yritykset tehostavat toimintojaan ulkoistamalla ja saavuttavat merkittäviä säästöjä, suomalaisyritykset rämpivät perässä. Onko ihme, että Suomen tuottavuus polkee paikallaan, kun emme osaa tehostaa toimintojamme riittävästi, Uotila sanoo.
SD Worxin teettämä kysely toteutettiin helmikuussa 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, ja Suomessa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 625 yritystä ja yli 16 000 yritysten työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.
