Vesirokkorokotusta tarjotaan jatkossa kaikille aikuisille, joilla ei ole sairastetun taudin tai aiemman rokotuksen antamaa suojaa vesirokkoa vastaan. Ryhmään kuuluu esimerkiksi osa varusmies- ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvista henkilöistä.
Lisäksi vyöruusurokotus otetaan osaksi rokotusohjelmaa henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto tai jotka sairastavat hematologista syöpää.
Sosiaali- ja terveysministeriö muutti rokotusasetusta niin, että vesirokkorokotus on osa kansallista rokotusohjelmaa 1. elokuuta alkaen ja vyöruusurokotus 1.2.2027 alkaen.
Ministeriön mukaan vyöruusutapausten määrä on lisääntynyt väestötasolla viimeisen 30 vuoden kuluessa. Keskeisin syy tähän on väestön ikääntyminen.
Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi.
Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneet vesirokon.
Aikuisena vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja raskaana oleville, ja myös komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä, ministeriö kertoo.
Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille.