Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan osa Sanna Marinin (sd.) hallituksen menolisäyksistä on karsittava. Hänen mukaansa menolisäykset kuitenkin nauttivat laajaa tukea, myös oppositiolta.
– Mutta: on vaikea nähdä, etteikö osa niistä olisi tähtäimessä ensi keväällä. En kuitenkaan usko, että kukaan esimerkiksi haluaa pakittaa oppivelvollisuuden pidentämisessä, ei ensi vuonna, saatikka kymmenen vuoden päästä, Adlercreutz kirjoittaa Twitterissä.
Adlercreutz viittaa Helsingin Sanomien artikkeliin hallituksen menolisäyksistä. Hallitus on perustellut velanottoa koronapandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä, mutta HS:n selvityksen mukaan yli kolmannes runsaan 25 miljardin euron päätetyistä lisämenoista on käytetty muuhun.
Suurimpia pysyviä lisärahoituskohteita ovat muun muassa perusväylänpito (300 miljoonaa euroa), kansan- ja takuueläkkeiden (183 miljoonaa euroa) sekä perusturvan korotukset (52 miljoonaa euroa), oppivelvollisuuden laajennus (107 miljoonaa euroa) ja hoitajamitoitus (70 miljoonaa euroa). Kehitysyhteistyöhön on tehty 84 miljoonan euron lisäys.
Pysyvät menolisäykset jäävät voimaan myös tuleville vuosille, elleivät seuraava hallitus ja eduskunta niitä peru.
– Investointiluonteisista erityiseristä tulee pyrkiä pois. Rajanveto on ollut vaikea niin tällä kuin edellisellä hallituksella. Panostuksia pitää pystyä arvioimaan normaaliin kehyksen puitteissa, Adlercreutz tviittaa.
Suuri osa menolisäyksistä nauttivat laajaa tukea, myös oppositiolta. Mutta: on vaikea nähdä, etteikö osa niistä olisi tähtäimessä ensi keväällä. En kuitenkaan usko, että kukaan esimerkiksi haluaa pakittaa oppivelvollisuuden pidentämisessä, ei ensi vuonna, saatikka 10v päästä. 3/4
— Anders Adlercreutz (@adleande) November 6, 2022