Toimitusjohtaja Risto Murto Varmasta katsoo, että Suomesta puuttuu tutkimustietoa siitä, miten menoja pitäisi leikata viisaasti. Sen sijaan verotuksen tutkimus on ”vahva alalajinsa” taloudellisen tutkimuksen sisällä.
Tämä kaikki heijastuu Murron mielestä julkiseen keskusteluun ja siihen, miten ekonomistit kommentoivat julkisuudessa mieluummin verotuksen kuin menoleikkausten yksityiskohtia.
– Jos lähdet kysymään ekonomisteilta – tämä on oma mielipiteeni asiasta – heillä voi olla tutkimukseen perustuvia näkemyksiä verotuksen rakenteesta, mutta paljon vähemmän näkemyksiä siitä, miten julkisen sektorin menoja pitäisi optimaalisesti pienentää tai näkemykset liikkuvat hyvin yleisellä tasolla, Murto sanoo Verkkouutisille.
– En usko, että sellaista taloustieteen seminaaria on järjestetty Suomessa, jossa olisi keskitytty pohtimaan, millä tavalla vähentäisimme kymmenen prosenttia julkisia menoja tai millä tavalla menoleikkauksia toteutettaisiin optimaalisesti, hän jatkaa.
Murto oli jakanut aiemmin perjantaiaamuna viestipalvelu X:ssä Helsingin Sanomien ekonomistikyselyn, jossa oli kartoitettu taloustieteilijöiden näkemyksiä siitä, mitä hallituksen pitäisi tehdä julkisen talouden velkaantumisen hillitsemiseksi. Kyselystä ilmeni, miten ekonomistit ottivat selvästi yksityiskohtaisemmin kantaa veroihin kuin menoihin. Menoleikkauksissa näkemykset liikkuivat varsin yleisellä tasolla tai leikkausten katsottiin olevan poliittisia päätöksiä ja arvovalintoja.
Murto toteaa, että myös verotuskysymyksissä käytetään poliittista arviointia. Hän huomauttaa myös, että jos menoleikkaukset ”jätetään pitkälti poliittisen päätöksenteon areenalle”, samalla vaikeat kysymykset ohitetaan.
Taloustieteiden traditio ohjaa ekonomistit kommentoimaan tarkemmin verojen korotusmahdollisuuksia kuin menojen leikkauksia. Jälkimmäiset jätetään pitkälti poliittisen päätöksenteon areenalle. Käytännössä vaikeat kysymykset täten samalla ohitetaan.https://t.co/bDzo02Tg10
— Risto Murto (@RistoMurto) December 29, 2023
