Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi aiemmin tammikuussa ehdotuksensa sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaosta.
Mitään sairaalaa ei haluta lakkauttaa, mutta nykyistä palveluvalikoimaa esitetään muutettavaksi. Taustalla on pula osaavasta työvoimasta sekä väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin.
Työryhmä vähentäisi keskussairaaloiden määrää 5–8:aan eli jopa vain kolmasosaan nykyisestä. Palveluita supistettaisiin, eikä kaikissa keskussairaaloissa olisi enää valmiutta tehdä leikkauksia ympäri vuorokauden.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kuvailee työryhmän esittämää keskussairaaloiden lukumäärää ”aika radikaaliksi”.
– On vaikea tällä hetkellä ainakaan nähdä, että se tulisi siinä muodossa tai siinä aikataulussa etenemään, Kaisa Juuso sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hallituksen valmistelemaa esitystä pohjustetaan ensin muilla selvityksillä, ja aiheeseen palataan maalis–huhtikuun aikana. Ministeri painottaa, ettei sairaalaverkoston tarjoamista palveluista voi karsia. Suurena huolena ovat koronapandemian aikana kärjistyneet hoitojonot. Tällä hetkellä yksikään hyvinvointialue ei pysy kuuden kuukauden lakisääteisessä aikarajassa erikoissairaanhoidossa.
– Meillä on potilaita jonossa, jotka ovat odottaneet yli puoli vuotta erikoissairaanhoidon toimenpidettä. Tämä on se ensisijainen, ensimmäinen asia, joka pitäisi mielestäni saada ratkaistua, Juuso toteaa.
Ministerin mukaan keskustelu ohjautui työryhmän esityksen myötä sivuraiteille siinä mielessä, että väittelyä on käyty vain sairaaloiden lukumäärästä. Hallitus tavoittelee uudistuksilla peruspalveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden kohentamista. Ikääntyvän väestön palvelutarve on tällä hetkellä alimitoitettu.
– Me tarvitsemme lisää ympärivuorokautisia asumisyksiköitä ja yhteisöllistä asumista. Meidän täytyy kehittää kotihoitoa ja kaikkea mikä mahdollistaa sen, että ikääntyvät ihmiset voivat elää arvokkaan elämän niin pitkälle kuin mahdollista, Kaisa Juuso toteaa.
Laadukas hoito vai läheltä saatava hoito?
Tavoitteena on vähentää ennaltaehkäisevillä toimilla erikoissairaanhoidon kuormitusta.
– Aina on satsattu erikoissairaanhoitoon, ja sehän on Suomessa perinteisesti toiminut hyvin, kunhan vain sinne on päässyt, Juuso sanoo.
– Nyt vain valitettavasti näyttää siltä, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet ja henkilöstöpula on realisoitunut, että myöskin erikoissairaanhoidossa jonot kasvavat. Ja palvelun tarjonta ei ole enää yhtä hyvää kuin se joskus on ollut.
Väestörakenteen muutoksen vuoksi työnjakoa eri sairaaloiden välillä on pakko pohtia tulevaisuudessa. Pula hoitajista ja lääkäreistä on pahentunut vuosi vuodelta.
Työryhmän puheenjohtaja Petri Virolainen kiteytti asian niin, että suomalaiset voivat joutua valitsemaan laadukkaan hoidon ja läheltä saatavan hoidon välillä. Mutta pystytäänkö välttämättömiä uudistuksia tekemään, jos aihe törmää aina aluepolitiikkaan ja poliittisten irtopisteiden keräämiseen?
– Kyllähän tämä haastavaa on. Kansallisella tasolla olemme varmasti aika yhtä mieltä siitä, että mitä tarvitsisi tehdä. Mutta sitten kun mennään alueille, joissa on poliittisesti valitut hallitukset ja valtuustot, niin siellä tulee ongelmia, Kaisa Juuso sanoo.