Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi, että kansliapäälliköt ovat oikeassa kunnista.
– Tällaisessa väestöllisessä ja taloudellisessa tilanteessa nykyistä rakennetta on mahdotonta ylläpitää. Toimimattomien pakkoliitosten sijaan tarvitaan iso kokonaisuudistus, jossa kunnat jaettaisiin isompiin ydinkuntiin ja ympärillä toimiviin identiteettikuntiin. Vain edellisillä säilyisivät laajat tehtävät, Purra sanoo X-alustalla.
– Kaikista puolueista koostuvalta parlamentaariselta ryhmältä odotetaan realismiin perustuvia avauksia perinteisen vaalilypsyn sijaan, Purra jatkaa.
Valtioneuvosto asetti helmikuussa parlamentaarisen työryhmän käsittelemään kuntien tulevaisuutta. Tavoitteena on muodostaa kuva siitä, miten kuntaperusteinen järjestelmä pystyy turvaamaan palveluita.
Ministeriöiden kansliapäälliköiden raportti ”Valintojen Suomi” julkaistiin tänään. Sen tarkoituksena on tukea seuraavan hallituksen strategiaa tunnistamalla keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita. Yhtenä asiana esiin nostettiin myös kuntien määrä. Raportin mukaan kuntia tulee joko vähentää tai harkita niiden tehtävien eriyttämistä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mielestä asia ei kuulu kansliapäälliköille lainkaan.
– Anteeksi, mutta millä tavoin tällainen linjanveto kuuluu sektoriministeriöiden nokkavirkamiehille? Eikö heidän kuulu ennemmin huolehtia, että omat työt sujuvat annetun budjetin raameissa? Mäkelä kyseenalaistaa X:ssä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan epäilee, saako Purran avaus kannatusta perussuomalaisissa kunnanvaltuutetuissa.
Manner-Suomessa on hieman vajaat 300 kuntaa, joiden tyypillisin koko vuonna 2025 oli 5983 asukasta. Suomessa on kymmenittäin kuntia, joissa lapsia syntyy enää alle kymmenen vuodessa.
Uutissuomalaisen kyselyssä kokoomus, SDP, vihreät ja Liike Nyt kertoivat, että ne olisivat valmiita helpottamaan kuntien liittämistä toisiinsa, ja tarvittaessa pakolla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra kommentoi Usulle, että kokoomus kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia silloin, kun ne vahvistavat kunnan elinvoimaa ja parantavat palveluja.
Ongelmiin on hänen mielestään puututtava ajoissa, jotta palvelut eivät vaarannu.
– Siksi tiukentaisimme kriisikuntamenettelyn kriteerejä, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata ennen kuin tilanne vaikeutuu, Kopra sanoi.