Helsingin Sanomain tämän vuosituhannen Suomen turvallisuusratkaisuja käsitelleen Vaaran vuodet -artikkelin yhtenä osana olivat perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin lausunnot. Tämä kehui pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimintaa Suomen Nato-päätöksen jälkeen ja Ruotsin saamisessa mukaan.
”Se vaati sen, että oli sosiaalidemokraattinen nainen Suomesta, eikä joku väsynyt konservatiivinen äijä. Siinä oli kaikki kohdillaan. Vaikka en ole mikään Marin-fani, niin tämä saumakohta niksautti pelin niin, että paluuta ei ollut. Se oli Marinia parhaimmillaan”, Timo Soini sanoi HS:ssa.
Kansainvälisen politiikan konsultti Risto E.J. Penttilä kiitti HS:ssa Marinin toimintaa kuluneen vuoden aikana Nato-prosessin viemisessä läpi määrätietoisesti. Penttilän mukaan kuitenkaan ”sitä edeltävää historiaa ei voi unohtaa”.
Maailmalle on viime aikoina levinnyt pr-kuva ja käsitys, jonka mukaan etäisen Suomen rocktähtimäinen nuori naispääministeri olisi jonkinlainen Nato-haukka ja erittäin länsimyönteinen kovan linjan kannattaja. Suomessakin moni uskoo, että Marinilla oli alkujaankin keskeinen rooli päätöksissä.
Todellisuudessa Sanna Marin on ollut puolueensa SDP:n valtalinjan mukaisesti läntisen puolustusliiton jäsenyyden johdonmukainen vastustaja viime vuoteen asti. Marin on kuulunut myös jäsenyyden voimakkaimpiin vastustajiin SDP:ssa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sanna Marin vastasi Ylen vaalikoneen väittämään ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa” olevansa ”täysin eri mieltä”:
– Puolustuspolitiikkamme nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan itsenäiseen puolustukseen. Tämän hyväksi havaitun linjan muuttaminen nykytilanteessa todennäköisesti lisäisi jännitteitä ja epävakautta Itämeren alueella, eikä se ole siksi Suomen edun mukaista. Itsenäistä puolustuskykyämme tukee EU:n puolustusyhteistyön syventäminen ja rauhankumppanuusohjelman puitteissa tehtävä yhteistyö Naton kanssa, Marin totesi 2019 vaalikoneelle.
Entä Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022?
Sota tunnetusti käänsi suomalaisten näkemykset Natosta nopeasti. Tiistaina 1. maaliskuuta 2022 julkaistiin Ylen kysely, jossa ensimmäistä kertaa suomalaisten enemmistö kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat kommentoivat asiaa samana iltana Ylen A-studiossa. Siellä Sanna Marin totesi, ettei hän halua ottaa kysymykseen kantaa.
– Näen kyllä, että myös omassa puolueessani tätä pohdintaa käydään. Me tulemme varmasti keskustelemaan siitä, mikä meidän suhtautumisemme sotilasliitto (sic) Natoon on tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja tilanteessa, Sanna Marin sanoi A-studiossa.
– Me olemme olleet kirjoittamassa selontekoja eduskunnassa mukana muiden puolueiden kanssa, joissa todetaan se, että Suomella on aina mahdollisuus arvioida omaa kantaansa Nato-jäsenyyteen, muuttuneessa ja muuttuvassa turvallisuusympäristössä, ja nyt tämä ympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. …En tässä kohtaa ota tähän kysymykseen kantaa, Marin jatkoi.
