Eduskuntavaaleja lähestytään energiakriisin vallitessa. Kaiken energian hinnat ovat olleet korkealla. Samalla käydään keskustelua päästövähennyksistä, jotka useimmiten nostavat kustannuksia.
Päästövähennyksille on asetettu kovia tavoitteita. Esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Globaalin ilmastohaasteen äärellä ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä onkin vähennettävä, tätä tuskin kukaan kiistää.
Siitä, millä aikataululla tosiasiallisesti tavoitteisiin tullaan pääsemään, on vain arvioita. Selvää on kuitenkin, että fossiilisista energialähteistä luopuminen ei enää onnistu pelkästään nykyisen kaltaisen kuljetuskaluston energiatehokkuutta parantamalla. Me SKALissa arvioimme tuoreessa raskaan kaluston käyttövoimaraportissamme kiteytetysti, että diesel on vielä pitkään, joitakin vuosikymmeniä, pääasiallinen käyttövoima.
Käyttövoimasiirtymä kuitenkin on jo vauhdissa henkilöautoissa ja edessä myös raskaassa kalustossa. Teknologinen kehitys ottaa koko ajan askeleita eteenpäin, mutta myös tarvittavat toimet esimerkiksi sähköistymisessä ovat raskaassa tavaraliikenteessä kertaluokkaa suurempia kuin kevyemmissä henkilöautoissa.
Kotilataus ei vastaa raskaan liikenteen lataustarpeeseen yhtä isosti kuin henkilöautoissa. Tarvitaan muun muassa kattavaa ja luotettavaa latausinfraa, jotta voidaan ajatella kainuulaisen kuljetusyrittäjän investoivan sähköiseen kuljetuskalustoon kuljettaen tavaraa Uudellemaalle ja paluukuorman vaikkapa Pohjanmaan kautta takaisin.
Päästövähennyspäätöksiä on tehty kiihtyvällä vauhdilla. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei muutos tapahdu Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn kustannuksella – erityisesti kilpailijamaihin verrattuna.
Suomen menestymisen näkökulmasta pahin skenaario olisi se, että kilpailijamaita tiukemmilla vaatimuksilla siirtyy päästöjä aiheuttava toiminta toisaalle, jolloin vaikutus ilmastopäästöihin on pahimmillaan päinvastainen tavoiteltuun nähden.
Nyt käsillä on myös energiakriisi. Maailman tilanne on hyvin poikkeuksellinen käytännössä kaikkien energianhintojen osalta. Tulevaisuuden näkymä on monella tapaa sumea. Juuri tässä tilanteessa jokaisen päätöksentekijän pitää tunnistaa Suomen maantieteellinen sijainti ja etäisyydet. Koko maan elinvoimaisena ja asuttuna pitäminen sekä elinkeinorakenne asettavat muutokselle erityisiä haasteita.
Tulevaisuudessa näitä kilpailutekijöitä on yhä enemmän. Myös vähäpäästöisyys ja vähähiilisyys nousevat entistä merkittävämpään rooliin kustannuskilpailukyvyn rinnalle.
Suomi on sähköntuotannossa jo varsin kestävällä pohjalla. Meillä on myös isoja mahdollisuuksia muun muassa biokaasun tuotannossa liikenteen energialähteeksi. On huolehdittava, että EU-tason päätöksenteossa esimerkiksi nesteytetty biokaasu säilyy myös jatkossa yhtenä vaihtoehtona uusiutuvaksi käyttövoimaksi. Suomella voi olla murroksessa myös paljon voitettavaa.
Päästöjä on vähennettävä, mutta pitkään kestävässä murrosvaiheessakin on pidettävä huoli Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytyksistä. Kuljetus- ja logistiikka-ala on vastuullisesti mukana kestävässä kehityksessä. Pidetään Suomi liikkeessä.
